Köyhan naisen kasvihuone (seuranta) ja vähän jotain jo kasvimaallakin

Valkosipuleita on muutama varsi edelleen hengissä, tosin niistä on osittain pisimpiä varsia katkeillut. Pikkupoika käy napsimassa paloja ja kyselee: "Joko näitä voi syödä?"

Valkosiplojen kanssa samassa purkissa viihtyy yksi punaisen paprikan taimi, joka ei pahemmin vielä ole ennättänyt kokoa kasvamaan (n. 5cm).

Kesäkurpitsaa on useampi taimi, pari kurkkua ja tavallinen kurpitsa. Kirsikkatomaatin taimia on noussut lisää. Laitoin tukitikut niillekin, koska varret ovat niin hentoise näköisiä.

 Tätä laitoin tänään itämään. Itämisaika 8-14 päivää.

Chiliä ja suipopaprikaa en ole aiemmin kokeillut, mutta laitoin nyt tuore vihanneksista kerätyt siemenet itämään. Jos sattusi niin, että se yksi ja ainoa paprikan taimi jostain syystä "katoaisi".














Koiran kanssa touhuiltiin vieä tuossa illalla pihassa ja tarkasteltiin samalla tiluksia. En meinannut uskoa silmiäni, kun kasvimaalla pukkaa jo ruohosipulia :) Kasvimaa on vielä ihan talven jäjiltä, kerran olen käynyt sieltä isoimmat tuulen lennättämät risut ja lehdet keräämässä. Ei, mut sieltähän sitä pukkaa, vaikka kelit on olleet tosi viileät :) Eikä nämä ole ainoat, jotka ovat lähteneet...

Kasvimaan takareunaan olen aiempina vuosina laittanut normisipulia ja kevätsipulia. Molempien suhteen tuotokset ovat olleet laihat tai olemattomat. Mutta nyt on lähtenyt siltäkin osiolta jo jotain nousemaan :) Veikkaisin näiden olevan viime kesänä siemenestä istutettuja kevätsipuleita. Nättirivistö 3-10 cm:n varsia :)

Nyt on luvattu viikonlopulle niin hyviä kelejä, että varmaan pihahommat saa kunnolla käyntiin. Toivottavasti. Lupaukset ainakin apujen suhteen on olleet kovat: "käännetään se sun haluama perunamaan pohja". Jes!  -> Natsiviherpeukalo valmistautuu käskyttämään :)

Aiemmat:

Köyhän naisen "kasvihuone"
Köyhän naisen "kasvihuone" (seuranta)
Köyhän naisen "kasvihuone on kokenut "harvennuksen"

Köyhän naisen "kasvihuone" on kokenut "harvennuksen" (seuranta)

 

Taas kävi taimien kanssa "perinteiset". Valkosipulien kanssa samassa purkissa olleet paprikan taimet ovat hävinneet parempiin suihin. Varsinkin vanhemmalla kissalla on tapana käydä hakeen vihreää syötävää heti, jos pääsee pöydälle hyppäämään. Onneksi punaista paprikaa on jääkaapissa, niin siitä saa uuden siemensetin.

Valkosipulit on venähtäneet paljon pituutta. yksi varsi otti pientä taitosta itseensä. Pelkäsin varren kuivahtavan, mutta ihan hyvin tuo näyttää vielä vihertävän.

"Kasvihuone" purkeista muutama on myös jäänyt pelistä pois: meirami ja basilika. Ihan oma mokani siihen oli syynä. Katselin yhtenä iltana telkkaria kamiinan vieressä olevalta tuolilta. Jätin voileipäni kamiinan päälle purkkien väliin ja lähdin hakemaan keittiöstä lisää teetä. Takaisin tullessa nuorempi kissoista oli käynyt hakemassa leipäni ja tiputtanut samalla pari purkkia. 

Nuo meiramin ja basilikan alut olivat vielä niin hentosia, että heitin ne sitten menemään samalla kuin siivoilin kaatuneita multia. Niiden suhteen uusi yritys suoraan maahan sitten, kun sen aika koittaa.

Kurkun ja kirsikkatomaatin sekä kesäkurpitsoiden taimet voi hyvin. Vielä...

Köyhän naisen "kasvihuone"
Köyhän naisen kasvihuone (seuranta)

Curryhomejuustokasvispaistos uuniperunoilla

Perunoita tarvittava määrä pellille lohkottuina, maustetaan suolalla ja pinnalla sekoitetaan loraus öljyä. Paistetaan 250 asteessa puolisen tuntia välillä sekoitelle.

2 kesäkurpitsaa

3 porkkanaa

1 vihreäpaprika

1 prk ruokakermaa

100g sinihomejuustoa

currya

pari nokaretta voita

suolaa

vettä

Kaikki ainekset vuokaan, kasvikset paloiteltuina. Vettä lisätään sen verran, että vuuan pohja peittyy pari senttiä. Paistetaan noin parikymmentä minuuttia 225 asteessa. (Perunoiden kanssa voi paistaa samaan aikaan uunin alaosassa.)

Uunikasviksia ja pähkinäpihvi

Perunoita kuorin ja pilkoin 15 kappaletta. Vuuan pohjalle tilkka öljyä ja sekoitellaan niin, että öljy tarttuu perunoihin. Mausteeksi suolaa ja pippurirouhetta myllystä. Uuniin 225 asteeseen keskiritilälle ja noin 20 minuuttia.

Uunikasviksina tomaattia, retiisiä ja suippopaprikaa. Mausteeksi basilikaa ja kasvisten päälle pieniä nokareita voita. Voi laittaa uuniin samaan aikaan perunoiden kanssa, mutta alaritilälle. Paistoaika pikkasen lyhyempi kuin perunoilla, ehkä noin 10 minuuttia uunista riippuen.

Kastikkeen tein ihan kokeilumielessä tarjouksesta ostamastani valmispakkauksesta. Seli, seli, mutta mattopyykillä meni aikaa, eikä meillä kastiketta tuollaisen ruuan yhteydessä lapset käytä. Eli tein pienimmän mahdollisen annostuksen ja paketin ohjeiden mukaan. Syödessä sekoitin kastikkeeseen uunitomaatin sisustan, joten ei maistunut niin paljon pakettisoossille.

Pihvilihana oli Atrian possun ulkofilettä. Leikkasin 5 kpl noin puolen sentin paksuisia siivuja ja nuijin ne ohuiksi.

Kuorrutteeseen:

n. 100g suolapahkinöitä (rouhitaan pieniksi vaikka pakastepussissa kaulimella)

n. 1,5 dl korppujauhoja

1 rkl rosmariinia

0,5tl valkopippuria

1 tl suolaa

1 kanamuna

Nuijitut pihvit pyöritellään kanamunassa ja sen jälkeen muista kuorruteaineksista tehdyssä rouheessa. Paistetaan voissa pannulla. Kypsyvät nopeasti. Paistoaika noin minuutti/puoli.

Periaatteessa kaikki muut aterian osat saa tehtyä siinä ajassa, kun perunat paistuvat. Tosin Arttu nyt häsäsi apukokkina pilkkomassa ja asettelemassa kasviksia vuokaan, siinä sivussa tempaisi pari kanamunaa rikki pöydälle ym tällaista ylimääräistä touhua. Pihvejä sain pannulle vasta siinä vaiheessa, kun kaikki muu olikin jo valmiina. Nyt sitten pitäisi vielä pilkkoa lihasta ylijäänyt osa ja siivota sotkut... yhtään paljon huvittaisi.

Unettoman aika ei käy pitkäksi

Puoli viiden aikaan annoin periksi, kun uni ei tule, niin ei tule. Pari koneellista pyykkiä odottaisi narulle viemistä. Tiskikone piti laittaa rullaan, mutta huomasinkin yläkorin junnaavan jotenkin paikoillaan, eikä luukkua saanut kiinni. Liian meluista touhua siihen aikaan alkaa sitä kiskomaan irti ja korjailemaan, kun mukeloilla herätys vasta näin seitsemän kieppeillä.

 

Mutta mikäs tässä touhuillessa kauniina aamuna. Kävin hakemassa isoimmat raparperit ja laitoin mehun porisemaan. Mausteena on kanelitanko. Muksujen lempparia, ”näkymätöntämehua” :) Talvisaikaan meillä ei oikeastaan mehua kulu ollenkaan, mutta aina, kun aloittaa maijattelun, niin mehun kulutuskin lisääntyy. 

 

Eilisillan onkireissun takia jäi lätyt paistamatta ja ajattelin sen nyt paikata tekemällä kanamozzarellapannarin aamupalapöytään. Lättyjä olisin tehnyt, mutta penteles, ei ollut paistinrasvaa. Heittelin mukaan sitten jääkaapista yhden kanankoiven, puolikkaan mozzarellan ja vähän paprikan jämiä. Pinnalle inasen curryä.

Ensimmäinen aamupalavieraskin ehti jo käymään. No, mut, sillä on ihan omat herkut :)

Kevättä purkissa

Kevään ensimmäiset esikasvatusistutukset on nyt purkeissa. Paprikaa ja terttutomaattia olen kasvattanut aikaisemminkin ja ne tuntuvat tykkäävän kasvimaaksi valitusta paikasta. Tänä vuonna ”uutuutena” laitoin kasvamaan avomaakurkkua ja pikkusipuleita. Parina viime kesänä olen istuttanut normisipulit suoraan maahan, mutta aina joku elukka käy ne sieltä tonkimassa pois.

Vielä aion laittaa ainakin kesäkurpitsan siemenet jossain vaiheessa itämään. Viime keväänä laitoin nekin suoraan maahan ja hyvin kasvoi. Tosin satoa tuli vasta lokakuussa :) Vähän viisaampana pistän ne jo nyt purkkeihin, jos vaikka saisi kesällä omasta maasta grillattavaa. Täytetyt kesäkurpitsat on todella hyviä, eikä välttämättä tarvitse edes täyttää, kun vaan grillaa ja nökäre voita päälle.

Itämässä on ollut myös yksi valkosipulinkynsi ja peruna. Tiedä sitten, pääseekö kokeilemaan ruukkuperunan kasvatusta... Apupoika-Antero oli jossain vaiheessa tempaissut idut pois. Jospa siihen nyt vielä ennättäisi uusia alkuja kasvamaan. Aiemmin en noista kumpaakaan ole kokeillut. Uutta perunaa varten laitoin jo positiivisesti ajatellen ruukkutilliäkin kasvamaan.

Kauhea hinku olisi jo päästä pihalle tonkimaan ja kasvimaan pohjaa tekemään. Nyt voi vaan katsella ulkona tupruttavaa lunta ja luoda noilla istutuspurkeilla illuusiota lähestyvästä lämmöstä ja auringonpaisteesta.