Päivityksiä pihasta

 

Eilisen onkireissun jälkeen keskityin pyykkivuoren kasvattamiseen ja nurtsin leikkaamiseen. Pieniä trimmeriviimeistelyjä vaille valmiina se jobi. Ennen saunaa kävin kuvaamassa kasvimaan tilanteen, jossa herneet kukkivat ja tomaatteihin on tullut pieniä nuppuja.

Pihakierroksella tuli vastaan miekkalilja, jonka mukuloita istutin viimeksi varmaan kolme vuotta sitten. Eipä ole aikaisemmin rohjennut kukkia. Varsia on nyt kaikkiaan noussut kolme kappaletta, mutta vain tuo ainokainen kukkii.

Antti on viime aikoina ollut niin passiivinen hommien suhteen, joten aion nakittaa hänelle pari projektia. Toinen on se saunan taustan siistiminen viikatteella ja kuten kuvasta näkyy, yhden päivän aikainen tunnin työpanos kattaa vajaa parikymmentä neliötä. Syksyä ja lumia odotellessa...

Toinen nakkiprokkis olisi kuivan omenapuun katkaiseminen. Itse olisin sen tehnyt, mutta homma hoituisi nopeammin moottorisahalla ja vähän enemmällä voimalla. Puun keskivarresta tulee uutta oksaa, mutta tuskin tulee enää hedelmiä tuottamaan. Tähän mennessä on muutaman kaneliomenan syksyisin saanut aikaiseksi.

Tänään on ukkostanut koko päivän, joten porukka on ollut maastoutuneena sisätiloissa. Arttu sai ilmeisesti auringonpistokset eilen rannalla ja on ollut kuumeessa. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin vauhti lisääntymään eli paranemaan päin. Huomenna saakin taas vain haaveilla, että ehtisi kirjaa lukemaan.

Nyt köyhäillään

Aamulla avasin sähköpostin ja tittidiii! Siellähän oli palkkakuitteja! Ajattelin, et hyvä, nyt on sitten palkkakin tilillä. Luulin taas väärin. Ikuinen optimisti pettyi jälleen kerran. Sitten tuli ”Tekniseltä” ilmoitus, että ei tiedä, onko töitä tulossa ennen syksyä. Hän lupasi kuitenkin ilmoitella heti, jos saa jotain tietoonsa. Hyvä niin ja uskonkin siihen. Meillä on ollut aika tiivistä viestittelyä töiden tiimoilta ja hänen kanssaan on helppo toimia työjuttujen suhteen. Jos joku homma ei toimi, niin hän ottaa sen hoitaakseen ja hoitaakin nopeasti. Hyvä tyyppi.

Pomolta tuli noi palkkakuitit sähköpostiliitteinä, mutta viesteissä ei ollut mitään muuta kuin se liite... Taisi ottaa nokkiinsa siitä mun eilisestä viestistä, vaikka se sisällöltään oli vain tosiasioiden toteamista.

Kaikkia kuitteja en plärännyt läpi, mutta palkka oli merkattu kuukausikohtaisesti könttäsummana. Oikeastihan pitäisi erotella tuntipalkka ja provikat sekä se, mistä provikat koostuu. Lisäksi päiväyksissä oli todella paljon heittoja. Huhtikuunkin palkkakuitti oli merkitty toukokuun kuitiksi. Mut jos ihminen ei osaa, niin ei osaa. Tuntuu olevan aika hakusessa kaikki ne palkanlaskennan perusteet, mitä opetetaan ihan merkonomikoulutuksessa. *vinkvink* Nimimerk. ”Kiitettävän paperit liiketalouden pk:ssa”

Tämän päivän ruuaksi tein makaroonilaatikon eilisestä lihapullakastikkeen jämistä. Sitten tutkin kaikki kaapit. Niissä paljon tutkimista ollut, kun viikonlopun jälkeen ei olla käyty kaupassa. Tein päivän pihahommia ja siinä samalla pähkäilin, että mistä repisi safkarahat. Keittelin mehua rapsuista, mutta muuten hyötykasvillisuus on vielä aika olematonta. Pelkkä raparperi ja ruohosipuli ei oikein anna kantimia kolmen muksun sapuskointiin.

Koko pähkäilyn kruunasi se, että mulla oli loppui verkkopankkitunnukset. Oon aika ahkerasti käynyt verkkopankissa seuraamassa tilin tuloa ja uusia ei ole sen takia ehtinyt tulemaan. Viimeinen tunnus meni tänään ja ihan turhaan. Pankkiin on kuitenkin matkaa melkein kymmenen kilsaa tarkistamaan tiliä, samoin kauppaan.

Onneksi tällä viikolla Anssilla ei ole jäätreenejä, joten jos autoa ei saa tankattua, pääsee menemään pyörällä. Kaupparahaongelmaa ääneen pähkäilin, niin Anssi lupasi lainata stipenirahoistaan sen verran, että pääsen ruokaa hakemaan. Koko päivän olen pihaa laittanut ja kerännyt kierrätykseen meneviä metalleja ym. Lastasin kaikki pois menevät rojut autoon ja heitin ne samalla kauppareissulla säästääkseni bensaa (siinä oli niitä seulottuja nauloja ym muita, mitä Antin oli pitänyt viedä jo aiemmin).

Nopeasti lueteltuna meillä siis oli päivällä kaapeissa: pussi makaroonia, 2gk vehnäjauhoja, 2 kanamunaa, eilen pullotettua kotikaljaa, pala voita, 3 tomaattia, 1kg sokeria, mausteita ja kaurahiutaleita, pari sipulia ja valkosipuli. Ei oikein muuta mainittavaa. Tuolta pohjalta lähdin ruokaostoksille ja tuloksena se, että unohdin hiivan. Siis hiivan! (Nakitan sen haun huomenna Anssille, kun menee harkkoihin.)

Kauppaan (Lidl) meni 13,50 euroa ja siinä on noiden aiemmin mainittujen lisäksi tarvikkeet niihin ruokiin, joidenka varassa joutuu olemaan palkan maksuun asti. Siis periaatteesta, koska lapselta rahan lainaaminen on niin syvältä.

Tässä ostetut tuotteet:

6 tomaattia

kurkku

3 maitoa

10 isoa perunaa

herne-maissi-paprikapussi

2 pkt grillimakkaraa

pss makaroonia

pkt riisiä

pkt kaurahiutaleita

leipämargariini

tacokastike

pkt kanamunia

tomaattipyree

Kasvikset oli kaikki tarjouksessa, samoin tacokastike. Sitä en ole aikaisemmin ostanut, mutta ajattelin, josko sopisi risottoon...? Täytyy nyt katsoa, miten näillä vermeillä pärjätään ja kuinka kauan. 

Itse ja muksut varmaan pärjäisikin, mutta Antti voi laukasta koko systeemin reisille. Ei vaan tunnu tajuavan sitä, että päivässä ei tarvitse syödä 6-8 kertaa lämmintä ruokaa ja 4-6 leipää/sämpylää per ateria. On tottunut siihen, että syö päivässä saman kuin minä ja muksut kahdessa. Toisaalta oma ruokavalioni menee siihen 600-800 kcal/pv, että oon aika huono vertailukohde. Maitoa saadaan tarvittaessa muutama tölkki, mutta ei kai sitä kahviakaan tarvitse seitsemää pannullista päivässä keittää...

Mut toivotaan, et tili tulisi ennen viikonloppua. Hankaloittaa monelta osin elämää tollanen sössäily selvien asioiden kanssa. Enkä oikeasti voi taas olla miettimättä sitä, että taas ollaan sellaisessa tilanteessa, mikä ei johdu itsestäni. Laskin sen tilin varaan koko alkukuun. Tai sitten olen todellakin sellanen ihminen, joka kerää elämäänsä aina sen kaiken aineksen.

Sateista sunnuntaita puskista

Tämän viikon saldona miljoona hyttysen pistoa ympäri kroppaa ja melkein kokonaan harvennettu väliaita mökkinaapureiden rajalta. Vanha pariskunta ilmestyi jo näinkin aikaisin mökilleen johtuen kaupunkiasunnon putkirempasta. Viime viikonloppuna alkaneet pihapuskien harvennushakkuut ilmeisesti kiinnittivät vanhan parin huomion (ei tässä yhtään naapurin puuhia seurata, ei ;) ) ja sovittiin sitten väliaidankin harvennuksesta. Nyt tuota risupaskaa on siinä määrin kasoilla, että enempää en viitsi mennä katkomaan ennen kuin ensi viikolla saa silppurin lainaksi ja pääsee noistakin kasoista eroon.

Tänäänkin sää oli kuin syksy olisi ollut. Koko päivän on ollut harmaata ja koleaa. Etsin pihalta jotain kevään merkkejä, mutta ainoita olivat kasvamaan lähtenyt ruohosipulipuska, muutama sinivuokko ja viime kesänä istutetut, leviämään lähteneet kalliokasvit. Ajotien laitaan aloittelin jo toissa kesänä kivipengerrystä. Se on sellainen projekti, mikä etenee ihan selän sallimissa rajoissa. Viime kesänä se ei oikein edennyt muuten kuin kasveja istuttamalla. Niitäkään kun ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä voi määräänsä enempää laitella kasvamaan, koska ulkovuoraus siltä seinustalta on vaihtamatta ja sokkelikin kaipaisi vähän... laittamista. 

Viime keväänä tähän aikaan oli puutkin jo hiirenkorvilla. Nyt ei viherrä kunnolla edes nurtsi. Olen tässä muutaman vuoden aikana pihaa tuunaillessa istutellut vaikka mitä ja keväällä on aina ollut jännä nähdä, mikä on lähtenyt kunnolla kasvamaan. Nyt ei malttaisi millään odotella. Onneksi ensi viikolle on luvattu lämpenevää. Jospa sitten pihassakin alkaisi enemmän näkymään jotain elonmerkkejä muutaman pihaoravan lisäksi. Yksi pikkuinen on erityisen kesy ja kiinnostunut lasten touhuista ja leikeistä.

Viikolla hain yhtä parin viikon projektihommaa lisätöiksi. Hakuaika paikkaan loppui tänään ja projektin alku on suunniteltu alkavaksi viikon päästä, joten luultavasti jo alkuviikosta voi odotella tuloksia paikan saannin suhteen. Anttikin haki työpaikkaa, jota oli jo aiemmin hakenut, kun se tuli uudelleen hakuun. Toivottavasti nyt tärppäisi, koska kyseessä on kuitenkin paikallinen yritys ja työmatka olisi lyhyt. Pakkaa sekoittaa vielä vähän sekin, että Anssilla alkoi kuudesti viikossa olevat kesätreenit lätkässä. Treenitauko on ollut vähän liian pitkä ilmeisesti, koska ylimääräinen energia jolpilla on mennyt lähinnä siskon ärsyttämiseen. Mut nyt heitteleen pökköä pesään sitä kesää odotellessa.

Kevättä purkissa

Kevään ensimmäiset esikasvatusistutukset on nyt purkeissa. Paprikaa ja terttutomaattia olen kasvattanut aikaisemminkin ja ne tuntuvat tykkäävän kasvimaaksi valitusta paikasta. Tänä vuonna ”uutuutena” laitoin kasvamaan avomaakurkkua ja pikkusipuleita. Parina viime kesänä olen istuttanut normisipulit suoraan maahan, mutta aina joku elukka käy ne sieltä tonkimassa pois.

Vielä aion laittaa ainakin kesäkurpitsan siemenet jossain vaiheessa itämään. Viime keväänä laitoin nekin suoraan maahan ja hyvin kasvoi. Tosin satoa tuli vasta lokakuussa :) Vähän viisaampana pistän ne jo nyt purkkeihin, jos vaikka saisi kesällä omasta maasta grillattavaa. Täytetyt kesäkurpitsat on todella hyviä, eikä välttämättä tarvitse edes täyttää, kun vaan grillaa ja nökäre voita päälle.

Itämässä on ollut myös yksi valkosipulinkynsi ja peruna. Tiedä sitten, pääseekö kokeilemaan ruukkuperunan kasvatusta... Apupoika-Antero oli jossain vaiheessa tempaissut idut pois. Jospa siihen nyt vielä ennättäisi uusia alkuja kasvamaan. Aiemmin en noista kumpaakaan ole kokeillut. Uutta perunaa varten laitoin jo positiivisesti ajatellen ruukkutilliäkin kasvamaan.

Kauhea hinku olisi jo päästä pihalle tonkimaan ja kasvimaan pohjaa tekemään. Nyt voi vaan katsella ulkona tupruttavaa lunta ja luoda noilla istutuspurkeilla illuusiota lähestyvästä lämmöstä ja auringonpaisteesta.