Päivityksiä pihasta

 

Eilisen onkireissun jälkeen keskityin pyykkivuoren kasvattamiseen ja nurtsin leikkaamiseen. Pieniä trimmeriviimeistelyjä vaille valmiina se jobi. Ennen saunaa kävin kuvaamassa kasvimaan tilanteen, jossa herneet kukkivat ja tomaatteihin on tullut pieniä nuppuja.

Pihakierroksella tuli vastaan miekkalilja, jonka mukuloita istutin viimeksi varmaan kolme vuotta sitten. Eipä ole aikaisemmin rohjennut kukkia. Varsia on nyt kaikkiaan noussut kolme kappaletta, mutta vain tuo ainokainen kukkii.

Antti on viime aikoina ollut niin passiivinen hommien suhteen, joten aion nakittaa hänelle pari projektia. Toinen on se saunan taustan siistiminen viikatteella ja kuten kuvasta näkyy, yhden päivän aikainen tunnin työpanos kattaa vajaa parikymmentä neliötä. Syksyä ja lumia odotellessa...

Toinen nakkiprokkis olisi kuivan omenapuun katkaiseminen. Itse olisin sen tehnyt, mutta homma hoituisi nopeammin moottorisahalla ja vähän enemmällä voimalla. Puun keskivarresta tulee uutta oksaa, mutta tuskin tulee enää hedelmiä tuottamaan. Tähän mennessä on muutaman kaneliomenan syksyisin saanut aikaiseksi.

Tänään on ukkostanut koko päivän, joten porukka on ollut maastoutuneena sisätiloissa. Arttu sai ilmeisesti auringonpistokset eilen rannalla ja on ollut kuumeessa. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin vauhti lisääntymään eli paranemaan päin. Huomenna saakin taas vain haaveilla, että ehtisi kirjaa lukemaan.

Mansikkamaan harvennus ja peräpihan tilanne

 

Mansikkamaan vieras

 

Oltiin tänään koko päivä pikkupojan kanssa kahdestaan. Antti oli tänään hakemassa puulastia veljeltään (ilmeisesti tapasi äitinsä siinä samalla, mutta ei ole puhunut vielä asiasta mitään), Anssi kavereillaan ja Anni mummulla. Artun kanssa saatiin päivä oikein mukavasti kulumaan pihahommissa, nakkikeiton respan tuunaamisessa (ohjeen laitan saunassa käynnin jälkeen) ja onkiretkellä.

Peräpihalla hommat on edennyt nyt siihen mallille, että siirsin osan ylikasvaneesta pienemmästä maasta liiterin seinustalle. Lisäksi laitoin kokeeksi jäännössiemenistä sitruunamelissaa, basilikaa ja chiliä. Tarkoitus siis näiden osalta vain kokeilla lähtevätkö tuossa paikassa kasvamaan ja sitten miettiä ensi kesän tilannetta. Jos eivät lähde, niin levitän mansikkaa tai sitten pidän pikkupätkän maata kasvukokeilumaana.

Selkä teki temput kiviä kanniskellessa, kun uuden mansikkamaan reunusta varten niitä keräilin pitkin tonttia. Isommat heittelin kivipengerrykselle ja sitä jatkettiin sen verran, että tähän mennessä kaivetusta uomasta puuttuu vajaa pari metriä. Tarkoitus sitä uomaa olisi kuitenkin kaivaa vielä pienesti loiventaen lisää, jolloin sadevedet katolta ja terassin katolta valuisivat sitä myöten pois.

Lisäksi olen löytänyt muutamia siirrettäviä kasveja pengerrysseinustaa ajatellen, mutta en vielä ole siihen asti ehtinyt. Kaivon ympärystä on viime kesän istutusten perusteella onnistunut, koska kaikki siinä olevat kukat ovat nyt lähtenyt hyvin kasvamaan. Siihen lisäsin vaan haketta somisteeksi rikkaruohojen perkauksen jälkeen ja sitten odotellaan sitä kukkimiskautta :)

Kasvimaalla näyttää mielenkiintoiselta. Kun rikkaruohot oltiin saatu hoidettua pois, jäljelle jäi hyvin lähteneet herneet, kaksi kesäkurpitsaa, tomaatit, paprika ja pikkusipulit. Kesäkurpitan siemeniä istutin muistaakseni kuusi tai kahdeksan. Kaksi niistä on lähtenyt kasvamaan. Sitruunamelissa floppasi tänäkin vuonna kasvimaalla. Siksi laitoin kokeilusatsin liiterin reunustalle.

Huomenna otetaan pieni loma kotitöistä ja pihahommista. Lähdetään käymään kaukovaarin mökillä. Ajomatkaa tulee sen verran reippaasti, että autossa säilyvän yleisen järjestyksen nimissä, Anni tekee juuri eväitä. Anssin pelireissuja ajatellen tuttua puuhaa ja taas pääsee retkeilyn makuun :) Onget on pakattu ja luvassa on ainakin lettuja, uintia ja taimien vaihtoa. Itse vien sovittuna ja haluttuna tuliaisena omassa maassa risteytyneitä mansikantaimia ja ilmeisesti saadaan viikunapuun alku kotio päin tuotavaksi.

Viikonlopun puuhastelut

Pihatouhut eteni hyvää vauhtia viikonlopun aikana. Lauantain käytin peräpihan raivaamiseen ja haravoimiseen. Puukasoissa oli jonkun verran sellaista tavaraa, että saa suoriltaan heittää polttomonttuun pienen kuivattamisen jälkeen. Suurin osa oli kuitenkin sellaista pölliä ja pidempää tavaraa, jotka sysäsin taas Antille työstettäväksi.

Ilmeisesti se kikkakakkonen toimii kohtalaisen hyvin, että itse olen koko ajan tekemässä jotain, jolloin Anttikaan ei pääse ”lusmuilemaan” omista hommistaan. Lauantaina sirkkelöi ja illan suussa lähti sisälle Artulle antamaan ruokaa. Pikkupoika oli touhunnut pihassa koko päivän ja simahti kesken ruokailun. Anssi ja Anni menivät yökylään mummulle, joten ajattelin käyttää tilausuutta hyväkseni, lyödä pillit pussiin pihahommien suhteen ja mennä ongelle. Antin kontolle jäi saunan lämmitys.

Sunnuntaina Antti sai kaikki pöllit pilkottua. Aika pökkelöä tavaraahan se oli, mutta joutaahan niillä kesäsaunaa lämmittämään. Näin lämpöisillä keleillä ei tarvitse poltettavassa puussa olla kummoista lämpöarvoa, kun sauna kuitenkin lämpiää vaikka yhdellä pesällisellä pikkutikkuja.

Koska peräpihan raivaus ylimääräisen romun osalta oli suoritettu, niin laitoin valkeat polttomonttuun ja aloin lajittelemaan tarkemmin löytynyttä sälää. Lastulevy pinon ja vanhat trukkilavat pilkoin lekalla (sillä seurauksella, että sääressä on naulan mentävä reikä, yök). Levyt menevät jossain vaiheessa jätekuorman mukana keräykseen, mutta saapahan ne pikkasen nätimmin ja pienempään tilaan säilöön ennen sitä.

Nokkosten juurakkoja vetelin maasta ylös samalla, kun valvoin tulta. Löysin myös ”kaivauksien” yhteydessä vanhat liuskekivilaatat, jotka vielä siinä vaiheessa olivat näkyvissä, kun tänne muutin. Keräilin myös vanhoja savupiipun tiiliä ja kiuaskiviä kasalle. Tarkoituksena niistä olisi reunustaa kapoinen kasvi/kukkamaa ulkorakennuksen seinustan viereen. Ensi ajatuksena oli, että kokeilisin istuttaa siihen tänä kesänä kokeeksi niitä hyötykasveja, jotka eivät varsinaisella kasvimaalla ole lähteneet kasvamaan. Jos mitään ei tapahdu, niin syksyllä tai ensi keväänä istutan samalle paikalle kukkia.

Viikonlopun saldona peräpiha alkaa pikkuhiljaa näyttämään siltä, mitä se oli silloin, kun tässä torpassa asui vain nainen kahden lapsensa kanssa. Vaikka ensin olin sitä mieltä, että Antti saa itse setviä keräämänsä läjät ja hoitaa pihan siistimisen jäljiltään, niin ehkä kuitenkin oli parempi, että itse tartuin toimeen. Antin vauhdilla setvimiseen olisi mennyt samat neljä vuotta, mikä tuon sotkun aikaansaamiseksikin on kulunut.

Sateista sunnuntaita puskista

Tämän viikon saldona miljoona hyttysen pistoa ympäri kroppaa ja melkein kokonaan harvennettu väliaita mökkinaapureiden rajalta. Vanha pariskunta ilmestyi jo näinkin aikaisin mökilleen johtuen kaupunkiasunnon putkirempasta. Viime viikonloppuna alkaneet pihapuskien harvennushakkuut ilmeisesti kiinnittivät vanhan parin huomion (ei tässä yhtään naapurin puuhia seurata, ei ;) ) ja sovittiin sitten väliaidankin harvennuksesta. Nyt tuota risupaskaa on siinä määrin kasoilla, että enempää en viitsi mennä katkomaan ennen kuin ensi viikolla saa silppurin lainaksi ja pääsee noistakin kasoista eroon.

Tänäänkin sää oli kuin syksy olisi ollut. Koko päivän on ollut harmaata ja koleaa. Etsin pihalta jotain kevään merkkejä, mutta ainoita olivat kasvamaan lähtenyt ruohosipulipuska, muutama sinivuokko ja viime kesänä istutetut, leviämään lähteneet kalliokasvit. Ajotien laitaan aloittelin jo toissa kesänä kivipengerrystä. Se on sellainen projekti, mikä etenee ihan selän sallimissa rajoissa. Viime kesänä se ei oikein edennyt muuten kuin kasveja istuttamalla. Niitäkään kun ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä voi määräänsä enempää laitella kasvamaan, koska ulkovuoraus siltä seinustalta on vaihtamatta ja sokkelikin kaipaisi vähän... laittamista. 

Viime keväänä tähän aikaan oli puutkin jo hiirenkorvilla. Nyt ei viherrä kunnolla edes nurtsi. Olen tässä muutaman vuoden aikana pihaa tuunaillessa istutellut vaikka mitä ja keväällä on aina ollut jännä nähdä, mikä on lähtenyt kunnolla kasvamaan. Nyt ei malttaisi millään odotella. Onneksi ensi viikolle on luvattu lämpenevää. Jospa sitten pihassakin alkaisi enemmän näkymään jotain elonmerkkejä muutaman pihaoravan lisäksi. Yksi pikkuinen on erityisen kesy ja kiinnostunut lasten touhuista ja leikeistä.

Viikolla hain yhtä parin viikon projektihommaa lisätöiksi. Hakuaika paikkaan loppui tänään ja projektin alku on suunniteltu alkavaksi viikon päästä, joten luultavasti jo alkuviikosta voi odotella tuloksia paikan saannin suhteen. Anttikin haki työpaikkaa, jota oli jo aiemmin hakenut, kun se tuli uudelleen hakuun. Toivottavasti nyt tärppäisi, koska kyseessä on kuitenkin paikallinen yritys ja työmatka olisi lyhyt. Pakkaa sekoittaa vielä vähän sekin, että Anssilla alkoi kuudesti viikossa olevat kesätreenit lätkässä. Treenitauko on ollut vähän liian pitkä ilmeisesti, koska ylimääräinen energia jolpilla on mennyt lähinnä siskon ärsyttämiseen. Mut nyt heitteleen pökköä pesään sitä kesää odotellessa.

Kevättä purkissa

Kevään ensimmäiset esikasvatusistutukset on nyt purkeissa. Paprikaa ja terttutomaattia olen kasvattanut aikaisemminkin ja ne tuntuvat tykkäävän kasvimaaksi valitusta paikasta. Tänä vuonna ”uutuutena” laitoin kasvamaan avomaakurkkua ja pikkusipuleita. Parina viime kesänä olen istuttanut normisipulit suoraan maahan, mutta aina joku elukka käy ne sieltä tonkimassa pois.

Vielä aion laittaa ainakin kesäkurpitsan siemenet jossain vaiheessa itämään. Viime keväänä laitoin nekin suoraan maahan ja hyvin kasvoi. Tosin satoa tuli vasta lokakuussa :) Vähän viisaampana pistän ne jo nyt purkkeihin, jos vaikka saisi kesällä omasta maasta grillattavaa. Täytetyt kesäkurpitsat on todella hyviä, eikä välttämättä tarvitse edes täyttää, kun vaan grillaa ja nökäre voita päälle.

Itämässä on ollut myös yksi valkosipulinkynsi ja peruna. Tiedä sitten, pääseekö kokeilemaan ruukkuperunan kasvatusta... Apupoika-Antero oli jossain vaiheessa tempaissut idut pois. Jospa siihen nyt vielä ennättäisi uusia alkuja kasvamaan. Aiemmin en noista kumpaakaan ole kokeillut. Uutta perunaa varten laitoin jo positiivisesti ajatellen ruukkutilliäkin kasvamaan.

Kauhea hinku olisi jo päästä pihalle tonkimaan ja kasvimaan pohjaa tekemään. Nyt voi vaan katsella ulkona tupruttavaa lunta ja luoda noilla istutuspurkeilla illuusiota lähestyvästä lämmöstä ja auringonpaisteesta.