Pitäisikö avautua?

Tämä touhu meni juurikin niin kuin aiemmin ounastelin. Antin liiton rahat tulivat viime maanantaina ja tänään ilmoitti, että hänellä on jäljellä tilillään 50 euroa, kun tuli puhetta kaupassa käynnistä.

Tein jo aiemmin niin, että laitoin tietokoneelle salasanan tallentimen päälle ihan tätä aavistustani silmällä pitäen. Kun Antti lähti viemään Anssia harjoituksiin, kirjauduin hänen pelitililleen ja tarkistin rahaliikenteen. Tällä viikolla tehtyjä talletuksia oli kertynyt 878 euroa! Siis, oikeesti! Maanantaista on neljä päivää!

Ensi maanantaina oli sähkölaskun (yli 360 euroa) eräpäivä, jonka tänään sain soittamalla asiakaspalveluun jaettua kahteen osaan ja ensimmäisen osan maksoin samantien. Vielä nimenomaan oli aiemmin puhetta Antin kanssa siitä, että mun rahojen suhteen tulee olemaan tiukkaa, kun maksan noin suuren laskun.

Mulla alkaa todellakin paukut loppumaan ton homman suhteen. Tässä olisi kolme viikkoa aikaa ennen kuin saan seuraavan kerran rahaa ja tällä hetkellä itselläni on läyttövaraa parisataa euroa ruokiin ja bensoihin. Tosin viikolla taas kävin kaupoilla ja ostin pakastimeenkin ruokaa, joten sen suhteen pärjätään ainakin viikko. Mietin vaan, että aika hyvin toi urpo laskee sen varaan, että saa täyden ylläpidon tulevillekin viikoille ilman minkäänlaista omaa panostusta asioiden suhteen.

Se on siinä ja siinä, että en päräytä suoraan ajatuksiani päin sen näköä! En tiedä, mutta voisin ainakin laittaa viestiä Antin isän avovaimolle, joka on tietoinen peliongelmasta (Antin isällä myös ollut peliriippuvuus). Jotain konkreettista apua ja neuvontaa tähän tilanteeseen kaipaan, koska mun sanomiset ja tekemiset ei mitenkään Anttiin vaikuta.

Mua ainakin pelottaa, mihin tää tilanne johtaa lopulta. Hyvä, että varsinaisella ongelmatapauksella tuntuu sentään kaikki olevan hyvin ajattelematta yhtään, miten pelaaminen vaikuttaa muuhun porukkaan.

Viittä vaille varmistettu

Välillä vähän positiivisiakin uutisia!

Antille varmistettiin eilen, että työkokeilun loppuessa maaliskuun viimeinen päivä siirtyy hän heti huhtikuun alusta vakinaiseksi työntekijäksi firman palkkalistoille. Sopimukseen ei näillä näkymin tule edes koeaikaa, joten ei tarvitsisi sitten jännittää sitäkään, saako kesän jälkeen kenkää. Mutta en suostu huokaisemaan helpotuksesta ennen kuin on paperit allekirjoitettuna :)

Työpaikkailmoituksiin oli tänään tullut haettavaksi tuohon parin kilometrin päähän perustettavan yrityksen myyntipuolen paikka. Kyse on tosin vaan kesän ajan pyörivästä toiminnasta, mutta houkuttelee silti. Olisi ainakin oikeasti oman alan koulutusta vastaavaa työtä ja pyörällä sutasten paikan päälle kestäisi kymmenen minuuttia. → Hakuun.

Ei mulla nyt muuta. Menen jatkamaan kirppiskamojen kuvailuja ja yritän saada sen urakan tänään pois päiväjärjestyksestä :)

Porkkanajauhelihapihvit (16 kpl)

 

 

1 dl     vettä

1,5 dl  korppujauhoja (tai kuivahtaneita leipiä)

3-4      porkkanaa

5         munaa

700g   jauhelihaa

1         iso sipuli

4         valkosipulinkynttä

2-3 tl   rouhittua mustapippuria

1,5 tl   suolaa

Sekoita korppujauhot ja vesi. Anna turvota 10 min.

Kuori ja raasta porkkanat. Lisää turvonneiden korppujauhojen joukkoon ja mausta taikinapohja samalla. Lisää hienonnettu sipuli, tuorejuusto ja raastetut valkosipulinkynnet.

Riko taikinaan mukaan munat, sekoita rakenne rikki ennen jauhelihan lisäämistä. Kun taikina on tasaista, jaa taikina noin kämmenenkokoisiksi ja sentin paksuisiksi pihveiksi pellille.

Paista uunissa 225 asteessa puolisen tuntia

 tai pannulla (levy 4:lla) n. 5min/puoli. 

 

Pihvien kylkeen vaikka Pähkinäiset uuniperunat.

Pähkinäiset uuniperunat

 

10 kpl   keskikokoista perunaa

½ dl      pähkinärouhetta

n. 30g   voita

             suolaa

Kuori perunat ja leikkaa ne muutaman millin paksuudelta melkein siivuiksi. Viillot eivät ulotu perunan läpi vaan peruna pysyy kasassa.

Ripottele pinnalle hiukan suolaa ja laita pienet voinokareet. Paista uunissa 225 asteessa, kunnes voi on sulanut perunoiden päälle. Levitä sulanut voi pullasudilla paremmin perunoiden pintaan ja lisää päälle pähkinärouhe. Anna olla uunissa kymmenisen minuuttia ennen kuin lisäät perunoiden päälle uudelleen hieman voita. 

Paista vielä noin 20 min. (Jos pähkinät alkavat tummumaan liikaa, laske lämpötila 200 asteeseen ja tarkkaile paistoaikaa, kunnes perunat ovat sopivan rapean näköisiä.)

Perunoiden kanssa esimerkiksi Porkkanajauhelihapihvit.

Täyteliäs talviloman alku

 

Viime viikon saldona oli neljä lähetettyä työhakemusta. Vielä ei ole vastauksia kuulunut, koska kaikissa on edelleen hakuaika päällä. Niistä sen enempää tässä vaiheessa.

Viikonloppu meni molempina päivinä Anssin pelitouhuissa, jotka lohmas suurimman osan ajasta lauantaina ja sunnuntaina. Näillä näkymin viimeiset talkootyötkin sain suoritettua perjantaina. Lätkäseura kustantaa erästä mainosjulkaisua, johon seuran jäsenet keräävät mainostajat ja mainostuotoilla kustannetaan sekä lehden painokustannukset että seuran toimintaa. Ihan mukavaa hommaa, koska suurin osa mainostajista on paikallisia yrityksiä ja jo useamman vuoden ajalta heillekin tämä homma on tuttu juttu.

Lauantaina yhdistin kuvausretken ja koiran kanssa jälestyskeikan. Muksut oli ihan tohkeissaan, varsinkin Arttu, kun hänelle oli eka kerta olla mukana. Sunnuntai meni sairaalassa ja mummulassa. Otin lapset mukaan sairaalaan vielä, vaikka pikkasen sitä aiemmin epäröin. Siellä tilanne ei ole muuttunut kuin huonompaan suuntaan.

Eilen siivottiin lapsityövoiman avustuksella kaikki viimeisetkin kaapit. Nyt sitten pitäisi naputella ja kuvata tuota ylimääräistä rompetta nettiin myyntiin. Kokeilen nyt kuitenkin ensin netin kautta, kun kirppispöydän hinta on aika suolainen ilman mitään tarjousajankohtaa.

Antti sai eilen liiton rahat ja töiden jälkeen pelasi puolille öin netissä. Mulla ei ole mitään hajua, kuinka iso osa rahoista tällä kertaa meni taivaantuuliin. Meinasin eilen ehdottaa hänelle, että jos siirtäisi saamistaan rahoistaan kerralla pelitilille 100 euroa ja sen pitäisi sitten riittää koko kuukauden pelaamiseen. Siitä kuitenkin tulisi muutama euro päivää kohden, mikä mun mielestä olisi ihan ok summa pelata. Mutta taitaa mennä taas näin, että ennen viikonloppua on hänen kaikki rahansa käytetty.

Isommat muksut lähtivät aamupäivällä yökylään mummulaan, joten ollaan nyt Artun kanssa pari päivää ”kaksin”. Katselin ennen tämän kirjoittamisen aloittamista työpaikkailmoitukset ja sieltä löytyi pari sopivaa, mitä voisi hakea (kirjoittelen hakemukset vielä tämän päivän aikana).

Antin pitäisi tänään saada tietoa, että jatkuuko pesti työkokeilupaikassa vielä ensi kuun jälkeen. Toivottavasti jatkuisi, niin työpäivätkin pitenisivät normaaliin kuuden tunnin sijasta. Liiton rahat hänellä pyörivät vielä syksyyn saakka, mutta jos toi paikka ei tee sopimusta hänen kanssaan, niin tuskin alkaa hakea mitään muutakaan työtä.

Olemme sopineet, että Antti maksaa asumisestaan ja olemisestaan muutaman satasen yhteiseen kassaan ennen kuin käyttää loput rahoistaan omiin juttuihinsa. Eihän tuo summa ole lähelläkään kattamassa edes hänen asumiskustannuksiaan (talvella lämmityskin jo vie enemmän, saati hänen osuutensa ruuista ym) ja jos hän syksyllä tippuu pois liiton rahoilta, niin... Sehän tarkoittaisi sitä, että todennäköisesti joutuisin kokonaan elättämään kotona kalsareissa makaavaa haisulia.

Ja toissaviikonloppunahan se nähtiin, kuinka hyvin jaksoi olla lapsenvahtina mun ollessa pelireissussa. Jotenkin kammoksuttaa ajatus siitä, että jos olisin puoli vuorakautta töissä poissa kotoa, niin mikä täällä oikein olisi tilanne kotiin tullessa. Saan rytmihäiriöitä jo pelkästä ajatuksestakin.

Kuppits -sukat

Jäähallin kahvilavuoroa pukkasi tälle viikolla, mutta ehdin keskittyä vähän muuhunkin kuin kahvin ja pullan myyntiin.

Lankana Nallen luonnonvalkoinen ja koralli Softy. Puikot nro 3,5.

Varsi on kuplaneuletta ja jalkaterässä sama pitsineule kuin Sweet -sukissa.

Uunilohi viherpippurikastikkeessa

 

n. 700g  lohifilettä

2 prk      ruokakermaa

100g      yrttimaustettua tuorejuustoa

½ pss     viherpippurikastikejauhetta

              suolaa

Suolaa lohifile vähintään muutamaa tuntia ennen paistoa, mieluiten edellisenä iltana.

Sekoita kerman joukkoon kastikejauhe ja kaada uunivuokaan lohen päälle. Paista puolisen tuntia 200 asteessa.

Levitä fileen päälle tuorejuusto ja paista vielä hetki, kunnes tuorejuusto sulaa (n. 15 min).

Uunilohen kanssa samalle lautaselle päätyi wokvihanneksia, jotka lämmitin pannulla pienessä tilkassa öljyä.

Loppu alkaa olla käsillä

Sairaala-asioita ollaan puljattu tässä parisen viikkoa taas. Sukulainen alkaa olemaan viimeisillään, tuskat on kovat. Syöpä on levinnyt todella aggressiivisesti edelleen ja tultiin siihen tulokseen jo aiemmin lääkärin suosituksesta, että enää lievitetään kipuja. Tuntuu vaan, että annostukset eivät ole riittävät ja yhtään tuskatonta hetkeä hänellä ei ole.

Isälle menetys tulee olemaan kova. Jo toinen läheinen menee syövän mukana alle kahden vuoden kuluessa.

Sukulaisella on todennäköisesti taas siirto toiseen hoitopaikkaan edessä tämän viikon aikana. Vierailuiden suhteen se tietenkin on surkeampi juttu, kun ei joka päivä pääse katsomaan. Olen miettinyt sitäkin, että lapsien kannalta ei varmaan ole hyvä enää heitä ottaa mukaan. Toisaalta he ovat nähneet samassa tilanteessa olevia ihmisiä aiemminkin, niin ei ehkä sen puoleen olisi järkytys. Mietintää ja juttelua toki vaatisi, niinkuin aiemminkin.

Itse olen henkisesti valmistautunut tilanteeseen jo kauan sitten. Suurin huoli tässä jutussa nyt on isän puolesta, joka on aina tottunut olemaan se suvun tukipilari papan kuoleman jälkeen. Samoin kuin meidän perheessäkin, hän on periaatteessa ollut se, joka sanoo viimeisen sanan.

Meillä oli niin pitkään tulehtuneet välit, että vasta nyt muutaman vuoden sisään välit ovat alkaneet korjaantua ja lämmetä. Molemmat ollaan sellaisia viimeiseen asti jääräpäitä, vaikea myöntää olevansa väärässä, eikä koskaan tulisi mieleenkään luovuttaa jossain asiassa vaan mennään läpi harmaan kiven syteen taikka saveen. Hän taistelee leijonan voimalla, itse pusken kuin härkäpää. Siinä sitten kolisee hampaat ja sarvet välillä aika rankasti yhteen.

Vasta viimeisen vuoden sisään meilläkin on isän kanssa löytynyt sellainen yhteys, että voidaan olla puskematta toistemme päälle yrittämällä olla toista parempi (tiedän tappioni, mutta ihan periaatteesta pitää välillä vääntää :) )ja löydetty semmoinen pehmoinenlinja kanssaelää perheiden päähenkilöinä samassa suvussa.

Meillä on sekä äidin että isän puolen suvuissa ollut aika vahvasti aina tietynlainen ”suvun vanhin”, johon turvaudutaan ja joka aina ottaa asiakseen hoitaa suvun asioita. Muistan jo aika pienestä, kuinka asia tehtiin itsellenikin selväksi. Tehtiin myös selväksi se, että se risti on joskus myös mun kannettava. Koskaan en sitä varmaan nuorempana tajunnut.

Mutta uskon siihen, että kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu siksi, että sillä elämä valmistaa ja vahvistaa henkilöä ottamaan vastaan ne tulevatkin vastoinkäymiset siinä vaiheessa, kun vahvaksi luultu muuttuu heikoksi. Kun on tarpeeksi vahvistunut omien vastoinkäymisiensä vuoksi, on kasvattanut henkisen pääoman tukea hädän hetkellä niitä, joilta se vahvuus on jo imetty loppuun.

Goudavalkosipulisämpylät (16kpl)

1 l vettä

1 tl suolaa

1 pkt tuorehiivaa

4 valkosipulinkynttä raastettuna

3 dl ruisjauhoja

6 dl vehnäjauhoja + n. 4 dl alustamiseen

2 dl goudaraastetta

tilkka maitoa/vettä voiteluun

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, raastettu valkosipuli sekä ruisjauhot ja 2 dl vehnäjauhoja. Anna turvota, kunnes taikina on noussut vähintään kaksinkertaiseksi.

Lisää taikinan joukkoon goudaraaste sekä 6 dl vehnäjauhoja. Sekoita taikina tasaiseksi ja anna turvota taas vähintään kaksinkertaiseksi.

Alustamiseen kuluu melko paljon jauhoja (tuo 4dl on arvio), koska taikina on todella notkeaa ja tarttuu helposti käsiin/pöytään. Jauhojen lisäilystä huolimatta, taikinan pitää säilyttää ”ylinotkea” koostumuksensa.

Toisen nostatuksen jälkeen leivotaan taikinasta pötkylä ja leikataan siitä kapoisia paloja. Pyöritellään paloista palloja pellille ja nostatetaan ensimmäistä satsia vähintään uunin lämpiämisen ajan. Sämpylät turpoavat vielä aika paljon pellillä, joten ei kannata hirveän tiheään niitä laittaa.

 

 

Paistetaan 225 asteessa noin 20 min. Voidellaan kuumana joko maidolla tai vedellä.

Jos taikinaa on tarttunut leivinalustaan, voi alustan pinnan raaputella ensin paistinlastan/juustohöylän kyljellä ja pyyhkiä sen sen jälkeen kostealla. Ei tarvitse tiskiliinalla kihnuttaa taikinaa irti ja sotkea rättiä vellimäiseksi.

Jogurttiomenalätyt

5 dl maitoa

1 dl hapotettua kivennäisvettä

4 munaa

2 rkl vanilliinisokeria

1 Piltti-prk omenahilloa (laitoin omatekoista)

5 rkl maustamatonta jogurttia

1 tl kanelia

2 dl vehnäjauhoja

rasvaa paistamiseen

Tämä ohje ei sovi heikkohermoisen paistettavaksi. On todella pehmeä taikina ja kääntäminen onnistuu parhaiten heittämällä.

Kaikki ainekset sekoitetaan ja annetaan taikinan turvota vähintään vartin. Mulla oli parisen tuntia väliä taikinan teon ja paistamisen välillä. Itse paistoin levyn ollessa vitosella (koelätty kutosella ja sitten himmaus.) paistaessa täytyy lätyn yläpinnan antaa hyytyä rauhassa niin, lätty ei hajoa heitettäessä. Rasvaa pitää olla riittävästi.

Valkosipulinen juuresmuussi

 

10 kpl    keskikokoista perunaa

5 kpl      porkkanoita

1            sipuli

4            valkosipulinkynttä murskattuna

30 g       voita

1 prk      ruokakermaa

              suolaa

Kuoritaan ja paloitellaan kasvikset. Keitetään kypsäksi. Kaadetaan keitinvesi kokonaan pois ja lisätään muut ainekset. Soseutetaan ja tarkistetaan maku. Muussia tulee noin 2,5 litraa.

Meillä tarjottiin näiden pihvien kanssa: Timjamisinappimarinadi possupihveille.

Timjamisinappimarinadi possupihveille

2 dl   öljyä

1 rkl  kuivattua timjamia

1 rkl  sinappiä (käytin tässä Moutarde francaise -sinappia, joka on ajoittain   Lidlissä erätuotteena)

1 tl    suolaa

Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään kippoon ja pihvilihat perään. Käännellään niin, että jokaisen lihan koko pinta on käsitelty. Annetaan maustua jääkaapissa muutama tunti välillä sekoitellen. Otetaan huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen pihvien paistamista.

Pihvit nuijin pikkasen ohuemmiksi hajonneella kaulimella. (Voitin 4-vuotiaana pilkkikisoista Osuuspankin sponssaaman pihvinuijan, mutta sen kohtalo tänä päivänä on tuntematon. Siinä oli oikein joku kuviokin :D ) Ja koska pakastepussit oli loppu, niin saman asian ajoi hedelmäpussi.

Nopea paistaminen molemmin puolin ei vie kauan aikaa, joten kaikki muu kannattaa valmistaa loppuun ensin.

Pihvien kanssa sopii vaikka tämä: Valkosipulinen juuresmuussi.