Virkattu hartiahuivi isoäidinneliöistä

Sainpas porukan pihalle moppauksen varjolla. Sillä välin, kun lattiat kuivuivat, päättelin jo jonkin aikaa työn alla olleen hartiahuivin.

Lankana oli kirjavia vauvalankoja (100% akryyliä). Merkkiä en muista, kun ihan jämäkeriä keräilin tähän työhön. Virkkuukoukku oli nro 6. Isolla numerolla tein, koska virkkaaminen ei oikein mua nappaa ja halusin nopeasti valmista.

Ajattelin tämän huivin ottaa siinä vaiheessa käyttöön, kun saunalla tulee istuskeltua pidempään vilvottelemassa ja kylpytakki on siinä vaiheessa jo ylipukeutumista. Lämpöisiä kesäiltoja odotellessa :)

(Paitsi, että ensimmäisenä menee nyt pesuun. En viitsinyt edes höyryttää sitä nyt. Kissa tuli kiehnäämään syötyään kanojen rippeitä ja pyyhki suupielensä yhteen huivin kulmaan.)

Pihaparka

 

Auton korjaus menikin sitten aika kivuttomasti. Jotain sieltä takapäästä oli rusahtanut, mutta saatiin auto käyttöön viikonloppuun mennessä. Antti otti asiakseen hoitaa korjaukseen liittyvät asiat ja sai neuvoteltua hintaan vähän alennusta. Onneksi on sama korjaamo hoitanut autoa jo parin vuoden ajan, niin tuttuja asiakkaita ollaan kyseiselle yrittäjälle.

Rahatkin järjesty sopivasti, kun sain pari isompaa korjausompelutilausta. Lähinnä vetoketjujen vaihtoa housuihin ja talvitakkeihin, lasten ulkovaatteiden paikkailua, mutta olihan niissäkin tekemistä. Tänään valmistuu vielä parit tilaussukat ja sitten voikin keskittyä vappuilemaan.

Kaivuutyöt meidän pihapätkällä alkoi maanantaina aamusta. Eilen kävivät peittämässä isoimmat kaivuut, mutta vielä on yksi sähkötolpan juuri auki. Mökkinaapureiden sähköt vedettiin alapihan kautta ja se tarkoitti sitä, että siinä meni melkein kaikki aitataimet.

Toiselta puolen pihatietä on mennyt kaikki istutukset. Yhden äidiltäni lahjaksi saaman ruusupensaan kävin pelastamassa ja siirsin sen väliaikaisesti yläpihalle kasvamaan. 

Mitään pihasuunnitelmia en uskalla vielä alapihan ”korjaamiseksi” tehdä. Ilmeisesti seuraava vaihe kaivuista tulee vielä katkaisemaan pihatien ja uhkaa sitä mun rakentamaani kivimuuria talon reunalla. Toivottavasti sen voisi säästää.

Pääsiäinen pihahommissa (eiku pelaamassa)

 

Aloitin haravoinnin jo perjantaina, koska ajattelin edetä hitaasti selkää varoen. Risuja ja lehtiä tuntuu kummasti pöllyävän koko ajan lisää tontille, vaikka puut ovat vielä paljaita. Toistakymmentä kottikärryllistä haravoin tavaraa aiemmasta haravoinnistani huolimatta. Puskien alla oli vielä paljon syksyisiä lehtiä, jotka aiemmin jätin pakkasen suojaksi vielä varuiksi.

Karviaismarjapuska pukkaa jo lehtiä. Viime syksyyn mennessä se taisi satoa tehdä huimat viisi marjaa.

Viikunapuussa ei ole mitään elonmerkkejä. Voipi olla kupsahtanut tai sitten sytytys on vain hitaalla. Kirsikkapuussa näkyy aivan pienet silmut, jos tarkasti katsoo.

Raparperien kasvamista odotan innolla, koska mehu on ollut jo pitkään loppu. Ajanotto on jo käynnissä, koska saisi ensimmäisen maijallisen porisemaan :)

Ja ainahan pitää tekevälle sattua... Omenapuusta oli tuulen mukana osittain irronnut melko paksu oksa, mutta en millään ylttänyt sitä tikkaillakaan sahaamaan kokonaan poikki. Yltyin oksaan kuitenkin yhteen melko paksuun haaraumaan, josta roikkumalla itse siinä koko painollani ja rynkyttämällä oksaa, sain sen katkeamaan. En ehtinyt oikaisemaan jalkojani, että olisi saanut pudotuksessa hieman vastaan, joten muija jäi alle ja oksa tuli päälle. Vähän väänty polvi ja olkapää, pää kolahti pyhäkellojen tapaan kottikärryn laitaan.

Eikä se nyt niin mene, että liian helpolla selviäisi neljän päivän viikonlopusta. Auto teki tenän toissapäivänä, kun Antti tuli "asioiltaan" kotio. Korjauskustannus tulee olemaan 550 euroa. Pakko se on nyt ennen perjantaita saada korjattua, koska silloin meillä on viimeinen talkoopäivä seuran toiminnan puitteissa. Perjantaina ne lehdet, joihin aiemmin myin mainoksia, saadaan painosta ja meillekin on buukattu iso jakoalue, mikä pitää hoitaa pe-su välisenä aikana.

Antilla oli 15. päivä palkkapäivä. Eilen häneltä kysyin, että olisiko hänellä vipata mulle tuohon autojuttuun paria satkua, niin maksaisin sitten lopun itse. Ei kuulemma ollut hänellä enää tilistään mitään jäljellä. (Oli käynyt pelaamassa "pari kertaa" huoltsikalla pokerikonetta.) Toinen tilipäivä hänellä on 30. päivä. Siitä mun pitäisi saada Antin ”vuokraosuus”, joka häneltä on vielä rästissä tältä kuulta. Se pitäisi sitten oikeasti saadakin, koska mun lähes kaikki käyttövarat uppoaa tuohon autoon perjantaina. 

Ensi kuun asuntolainan lyhennyksen verran olen siirtänyt jo jemmaan toiselle tilille ja niihin rahoihin en todellakaan koske. Voi sitten herra taas itsekseen mietiskellä puoli kuukautta, kannattaako hassata tilejänsä viikon sisään. Paskajuttu, mutta sitä itseään kissakin ripuloin nyt matokuurilla ollessaan.

Sutinaa

Antin seksitreffi (naurattaa jo pelkkä ajatuskin :D ) panostuksesta en tiedä, mutta omassa seuraelämässä on alkanut joku ihme sutina käymään tämän viikon aikana. Lähinnä bookin kautta on ehdotuksia tullut sinkkukavereilta.

Toinen on semmonen ei-todellakaan-nappaa-mua -tyyppi. Onneksi hän asuu sen verran kaukana, että pystyi jo senkin perusteella kohteliaasti kieltäytymään kunniasta.

Toisen tapauksen olen tuntenut jo monta vuotta. Erosi avokistaan pari vuotta sitten ja jäi yksin pienen poikansa kanssa. Poika on pari kuukautta Arttua nuorempi. Alettiin pitämään enempi yhteyksiä lähinnä poikien juttujen suhteen. Ihan normi kasvatusjuttuja ja sitä, miten saa arjen pyörimään, kun lapsi oli hänelle ensimmäinen ja avokin lähtö tuli niin yllättäen, että kaikki asiat vaativat uudelleen järjestelyjä.

No, kuitenkin... Hän on tässä aina tietyin väliajoin ollut kovinkin aktiivinen yhteydenpidossaan ja useampaan kertaan puhunut hynttyiden yhteen laittamisesta. Ihan hyvä tyyppihän se on, kätevä käsistään ja semmonen monta-rautaa-tulessa -persoona. Mutta jotenkin itsestä tuntuu, että miksi pilata hyvää ystävyyttä, jos juttu ei sitten kuitenkaan toimisi.

Sitten on nämä randomviestittelijät, jotka ilmeisesti katsovat kavereidensa kaverilistoja ja seinäkirjoittelijat ja sitten laittavat tutustumispyyntöjä. Yleensä skippaan ne, mutta nyt aamulla oli tullut viesti jotenkin tutun näköiseltä tyypiltä. Ensin ajattelin, että tämä on taas näitä ja lähdin jo pois koneeltakin. Nimi ei sanonut mulle mitään, mutta kuva jäi vaivaamaan mieltä, joten kävin tsekkaamassa hänen tietonsa. Hänhän onkin sitten yhden mun ex:n tuttu. Siinä mitään... Vois vaikka huvikseen tarttuakin tarjoukseen...

Tiskarikaapin korjauksesta sen verran, että se on nyt käyttökelpoisessa kunnossa. Ainoa vaan, että pitäisi jostain löytää sellainen pintakalvo levyjen pintaan, niin saisi korjaussaumat piiloon. Paikallisista kaupoista sellaista kalvoa en löytänyt, mutta sillä ei nyt kovin kiire olekaan. Eihän nuo paikkailut tuolta kaapista ota silmään. Nyt voi vaan odotella, mikä paikka seuraavaksi hajoaa.

Sitä ennen voisi olla hyvä saada joku nikkari-petteri kierrokseen ;)

Köyhan naisen kasvihuone (seuranta) ja vähän jotain jo kasvimaallakin

Valkosipuleita on muutama varsi edelleen hengissä, tosin niistä on osittain pisimpiä varsia katkeillut. Pikkupoika käy napsimassa paloja ja kyselee: "Joko näitä voi syödä?"

Valkosiplojen kanssa samassa purkissa viihtyy yksi punaisen paprikan taimi, joka ei pahemmin vielä ole ennättänyt kokoa kasvamaan (n. 5cm).

Kesäkurpitsaa on useampi taimi, pari kurkkua ja tavallinen kurpitsa. Kirsikkatomaatin taimia on noussut lisää. Laitoin tukitikut niillekin, koska varret ovat niin hentoise näköisiä.

 Tätä laitoin tänään itämään. Itämisaika 8-14 päivää.

Chiliä ja suipopaprikaa en ole aiemmin kokeillut, mutta laitoin nyt tuore vihanneksista kerätyt siemenet itämään. Jos sattusi niin, että se yksi ja ainoa paprikan taimi jostain syystä "katoaisi".














Koiran kanssa touhuiltiin vieä tuossa illalla pihassa ja tarkasteltiin samalla tiluksia. En meinannut uskoa silmiäni, kun kasvimaalla pukkaa jo ruohosipulia :) Kasvimaa on vielä ihan talven jäjiltä, kerran olen käynyt sieltä isoimmat tuulen lennättämät risut ja lehdet keräämässä. Ei, mut sieltähän sitä pukkaa, vaikka kelit on olleet tosi viileät :) Eikä nämä ole ainoat, jotka ovat lähteneet...

Kasvimaan takareunaan olen aiempina vuosina laittanut normisipulia ja kevätsipulia. Molempien suhteen tuotokset ovat olleet laihat tai olemattomat. Mutta nyt on lähtenyt siltäkin osiolta jo jotain nousemaan :) Veikkaisin näiden olevan viime kesänä siemenestä istutettuja kevätsipuleita. Nättirivistö 3-10 cm:n varsia :)

Nyt on luvattu viikonlopulle niin hyviä kelejä, että varmaan pihahommat saa kunnolla käyntiin. Toivottavasti. Lupaukset ainakin apujen suhteen on olleet kovat: "käännetään se sun haluama perunamaan pohja". Jes!  -> Natsiviherpeukalo valmistautuu käskyttämään :)

Aiemmat:

Köyhän naisen "kasvihuone"
Köyhän naisen "kasvihuone" (seuranta)
Köyhän naisen "kasvihuone on kokenut "harvennuksen"

Munakoisojuustokiekot (7 kpl)

 

1 keskikokoinen munakoiso

½ dl öljyä

½ tl suolaa

rouhittua pippuria

1 dl juustoraastetta

Leikataan munakoisosta noin sentin paksuisia siivuja. Pyöräytetään kiekot molemmin puolin öljypippuriseoksessa. 

Ripotellaan suola ja juustoraaste kiekkojen päälle. 

Paistetaan noin vartin verran 225 asteessa.

Punajuurikierteet (n. 36 kpl)

12 pientä perunaa

5 pientä punajuurta

2 dl korppujauhoja

1 muna

suolaa

nokare voita

Juurekset kuoritaan ja keitetään kypsiksi. Kaadetaan keitinvesi pois. Joukkoon lisätään loput ainekset ja survotaan seos tasaiseksi. 

Massan pitää olla niin jämäkkää, että siitä voi tehdä kuvioita seoksen pinnalle.

Itse teen pursotin pussin aina pakastepussista, koska se on helppo heittää käytön jäkeen menemään ilman tiskausta.

Juuresmassasta pursotetaan pellille noin parin senttimetrin halkaisijaltaan olevia kierteitä. 

Paistetaan 225 asteessa noin vartti. HUOM! Uunin luukun avaamista kannattaa välttää paiston aikana, jotta kierteet eivät läsähdä.

 

Pelaaminen saa äksyilemään - tappiot raivoamaan

Viime viikollakin Antti tuli muutamana päivänä pari tuntia ”myöhässä” töistä. Selitti vaan, että oli hakenut pari purkkia maitoa kaupasta, mutta sitten kuitenkin jossain vaiheessa iltaa lipsauttaa voittaneensa rahaa ja käyneensä pelaamassa. Ihan niin kuin sitä voittoa olisi pakko päästä hehkuttamaan edes jollekin. (Mulle ei sano suoraa, mutta lapsille on kehuskellut. Luulee ilmeisesti, että eivät kerro mulle, jos lupaa suklaapatukan.) Kaikista hölmöintä siinä on ollut se, että Antti tietää, mitä mää ja lapset pelaamisesta ajatellaan. (Lasten kanssa olen puhunut asiasta, joten he eivät multa noita juttuja pimitä.)

Mulla oli viime viikolla Anssin vanhempainvartti sovittu illalle. Kun Anttia ei kuulunut kotio, soitin hänelle ja hän iski luurin korvaan. Oli peli-into taas vienyt niin mennessään, että oli unohtanut lupautuneensa vahtimaan Arttua.

Sen huomaa jo sanomattakin Antin käytöksestä, että rahaa on hävitty, vaikka ei pelaamisesta erikseen kertoisikaan. Mulla jämähti selkä ja polvi meni lukkoon perjantai-iltana. Ilmeisesti sen takia, kun olen tota tiskarijuttua hoidellut huonoissa työasennoissa. Selkä oli kipeä, joo, mutta polvi ei oikein pitänyt kävellessä (kierukkavika). Huono yhdistelmä kävelemisen kannalta, kun vasen polvi ei pidä ja selkä säteilee oikeaan jalkaan.

Lauantaina olin ulkona grillaamassa ja polttelin roskia samalla seuraillen Artun ja koiran touhuja Anssi haki mulle korkean tuolin pihalle, niin pystyin siitä hyvin hoitelemaan hommia. Lisäksi koira oli pakko nyppiä ja harjata, joten menin maahan istumaan.

Siinä sitten keskityin koiraan ja oletin, että Antti saunan lämmittämisen ohella olisi myös seurannut pikkupojan liikkeitä. Anni tuli kaveriltaan kotio ja sanoi, että Arttu on naapurin pojan kanssa tiellä, eikä ollut uskonut siskonsa sanomisia tulla kotipihaan. Antille huusin, jos voisi käydä Artun hakemassa, mutta ei kuulemma voinut. ”Ei ole mun homma.” Siihen vastasin, että kai hän tajuaa, että itse en pääse kovin hyvin linkuttamaan sinne asti ja sen, että kyseessä on myös hänen poikansa. Anssi haki pojan kotio.

Myöhemmin illalla Antti tuli sanomaan mulle, että mun on ihan turha motkottaa hänelle ja esimerkiksi siivoiluihin osallistuminen, ei ole hänen hommansa ja mun ei pitäis edes pyytää mitään lasten kuullen. (Siis häh?!) Niistä ei tarvitsisi kuulemma tulla enää koskaa sanomaa mitään, kun ei ole hänen talonsa. (En siinä tilanteessa mitään kommentoinut, mutta tuli sellainen olo, että Antti haluaa osingoille mun ”omaisuudesta”. Mun mielestä taas ihan normaali yhteistilojen siivous ja oman poikansa hoito on ihan normaalia elämää hänellekin. Tai pitäisi olla.)

Aika mielenkiintonen purkaus siinä vaiheessa, kun häneltä en edes kyselyt apuja siivoukseen vaan nimenomaan pyysin lapsia siivoamaan jälkiään ja osallistumaan yhteisiin siivouksiin. Hyvin ne osallistukin, kun tiesivät, että itsekin osallistun vaivoista huolimatta. Antti jättää jälkensä siivoamatta, se korpeaa mua, se korpeaa lapsia. Siitä ollaan puhuttu ja hyväksytty. Pääsee vähemmällä ja mieluummin vedetään tiiminä nämäkin jutut, että ei vaan kukaan ”manen nukkumaan klo 20 ja herään klo 7” -henkilö rasitu tässä läsnäollessaan.

Ja kun kysymys ei ole siitä, että pitäisi saada nukkua nukkua se 11 tuntia. Jääkaapilla käy kympin pintaan... puolen yön maissa... pari kertaa yössä... ja sit se vie kehtaa syyttää muksuja ylensyönnistä. Joo, syö ne ja välillä paljonkin (varsinkin Anssi), mut kunnon ruokaa ja hyvin paljon raakoja kasviksia naposteluina, aamu- ja iltapalojen lisukkeina. Kummasti vaan ne ”parhaimmat” ruokalisukkeet häviää aina öisin päältä... varmaan joku kotitonttu meillä.

Flunssaiset tekstiilikaksoset

 

 Artulle nousi eilen kuume ja aikalailla tänäänkin on mennyt vielä sykytellessä. Hipsuttelun lomassa sain aikaiseksi villasukat meille molemmille.


Ihan perussukkamallit Nallesta neulottuna nro 4 puikoilla. Omissa sukissa silmukkamäärä on 44 ja Artun versiossa 32 silmukkaa.

Oman talouden energiansäästötalkoot

Koska nyt varmistui viimeinen pörssisähkön aikaisen laskun loppusumma, niin kokosin grafiikat yhteen ja vertailin kulutuksen ja hinnan kehitystä koko pörssisähkön voimassaoloajalta. Ennen pörssisähköön siirtymistä meillä oli aivan järkyttäviä sähkölaskuja, varsinkin talviaikaan.

Pienellä riskillä lähdin mukaan muuttuvahintaiseen sähkösopimukseen, mutta näiden tietojen valossa, se oli melkoisen kannattava ratkaisu :)

Vertailussa aikaväli 08/2012-12/2012 ja 08/2013-12/2013

Vertailussa aikaväli 01/2013-03/2013 ja 01/2014-03/2014

Tuntisähköön siirryttiin tämän kuun ensimmäinen päivä. Grafiikkavertailu tulee sähköyhtiön sivuille muutaman päivän viiveellä, mutta viime viikon kulutus ja spot-hinnat olivat nyt valmistuneet.

Ounastelin spot-hintojen olevan alimmillaan aina klo 21-06:n välillä, joten siihen väliin yritin täsmätä pyykkäystä ja tiskikoneen käyttöä. Viime viikko vaan oli sellaista häsää, että ei ihan mennyt nekään yritykset putkeen.

Vasen grafiikka: pörssisähkö                                                Oikea grafiikka:tuntisähkö

Viikon aikana oli koko ajan päällä vain lämminvesivaraaja ja jääkaappi. Muut sähkölaitteet ovat päällä vain tarpeen mukaan. Esim. telkkari ym viihdelaitteet ovat kytkettyinä katkaisimilla oleviin pistorasioihin, joista napsautetaan ylläpitovirratkin aina pois, kun laitetta ei käytetä. Lisäksi lämpöpatterit ovat olleet päällä vain yöaikaan.