Kesäiset lemmikkipyykkipojat

Ja öljyvärien jämien tuhoaminen jatkuu...

Tarvikkeet näkyvät kuvassa. Maustepurkki on kätevän pieni tärpättiä varten.

Lisäksi maalausvaiheessa käytin apuna paria tikkua, joihin kiinnittämällä pyykkipojat saa maalattua kerralla joka puolelta. Tikkujen varassa ne on helppo ripustaa kuivumaan vaikka monitoimikorin päälle.

Pohjamaalin kuivuttua voi maalata koristeet. Näissä aiheena lemmikin kukat. Siveltimenä oli ihan tavallinen lasten vesivärisivellin, mutta sekin olisi saanut olla pikkasen ohkasempaa kokoa.

Lemmikeiden keskustan tein nuppineulan päällä, jonka kastoin maaliin ja pistelin väripisteet kukkiin.

Pakko selittää vielä, kun noita kaljalaatikoiden pohjia näkyi jo noissa lautasten tuunaus kuvissa :)
Niihin on hyvä napata pienet kauppaostokset, jos on unohtanut ottaa kassin mukaan. Käytän niitä paljon myös työalustoina, koska ne saa sitten hävitettyä polttamalla.

 

Kasvissoselaatikko ja täytetyt pihvit

Sulatin pakkasen, joten juhannuksesta jääneistä lihoista kikkailin vielä tällaisen aterian.Ohje viidelle henkilölle. Työjärjesty kannattaa tehdä niin, että kasvisten kiehuessa valmistelee pihvit.

Kasvissose:

2 perunaa/hlö

300g porkkanoita

1 prk ruokakermaa

suolaa

nokare voita

Kuori kasvikset, pilko (mitä pienenpiä paloja, sitä nopeammin kypsyvät) ja suolalla maustetussa vedessä. Kasvisten ollessa pehmeitä, kaada ylimääräinen keitinvesi pois. Lisää purkillinen ruokakermaa, voi ja tarvittaessa suolaa. Soseuta tasaiseksi seokseksi. Laita seos vuokaan ja paista uunin alaosassa pihvien kanssa 250 asteessa noin 20 min.

Pihvit:

5 kpl possun ulkofileetä

5 siivua pekonia

½ paprika

1 sipuli

(2 rkl) chilituorejuuston jämät

(50 g) mozzarellan jämät

50 g goudajuustoa raastettuna

0,5 dl öljyä

suolaa

rouhittua pippuria myllystä

Kannattaa aloittaa täytteestä:

leikkaa pekoni suikaleiksi (saksilla) ja ruskista pannulla. Lisää joukkoon pilkottu sipuli ja paprika. Niiden kypsyessä ehtii nuijimaan pihvit mahdollisimman ohuiksi levyiksi. Lisää lämpimään täytteeseen tuorejuusto ja paloiteltu mozzarella. Sekoita niin, että juustot sulavat ja leviävät tasaisesti täytteen joukkoon.

Laita lautaselle öljy ja kostuta pihvilevyt siinä lisäten samalla pippuri ja suola pihvien pintaan. Laita täyte öljytyn pihvin päälle ja ripottele lisäksi goudajuustoraastetta. Taita pihvi kaksinkerroin. Paista pellillä uunin keskiosassa 250 asteessa 20 min/niin kauan kuin pihvit ruskistuvat.

Jälkkärinä oli Annin leipomaa raparperipiirakkaa. Ohje on ihan hänen itsensä soveltama, joten sitä en voi paljastaa. Anni sanoi pihviateriasta, että on varsinainen "gourmet gold" :) piirakan teossa hänelle täytyy nostaa hattua ja sanoa, että tekee paremman piirakkapohjan kuin itse teen.

Tappavan kuuluisa

Ben Elton

Tappavan kuuluisa

s. 440

WSOY

 

Tarina perustuu BB -tyyliseen tositelevisio-ohjelmaan, jossa kilpailijat joutuvat viettämään aikaa ulkomaailmasta eristettynä studiossa. En ole koskaan Big Brotheria seurannut, joten sen puolesta en osaa vertailla kirjan tekstiä tv-versioon.

Coleridge yrittää selvittää murhaa, joka on tapahtunut muutama viikko siitä, kun talon asukkaat ovat joutuneet eristyksiin. Tutkinta tapahtuu niin studiotiloja läpikäymällä kuin ohjelman nauhoitustenkin perusteella. Kuulustelujen osuus on niin minimaallista, että niiden perusteella ei oikein lukija voi murhaajan jäljille päästä. Sivujuonia seuraamalla tulee tarinassa tietty kohta, jonka hoksaamalla voi saada oikeasta johtolangasta kiinni ja ”paljastaa syyllinen” ennen kuin ehtii kirjan viimeisille sivuille.

Tekstin luettavuus on hyvää ja sujuvaa. Vääriä johtolankoja on viljelty runsaasti, joten aivojen käyttö lukiessa on suotavaa. Oikeilla johtopäätöksillä loppuratkaisu ei kuitenkaan ole kovin yllättävä.

 

Takakannen teksti

Kymmenen kilpailijaa. Kolmekymmentä kameraa. Neljäkymmentä mikrofonia.

Se on todellisuustelevision arkea. Mutta tämä ei ole: Yksi murha. Lisää tulossa.

Ylikomisario Coleridge ei ole verilöylystä yllättynyt. Hän on 55-vuotias vanhan koulukunnan poliisi, joka viettää aikansa Shakespearen näytelmiä esittävässä harrastelijateatterissa. Hän olisi itse valmis päästämään päiviltä jokaisen näistä omahyväisistä, sivistymättömistä ja barbaarisen tyhmistä kokopäivänarsisteista, joiden tyhjäpäisyyttä televisio syytää hänen niskaansa.

Yhtä asiaa Coleridge ei kuitenkaan ymmärrä. Kuinka kukaan voi tehdä murhan suljetussa studiossa ja suorassa lähetyksessä, kymmenien kameroiden ja miljoonien silmien edessä? Ja tehdä sen jäämättä kiinni?

Vanhojen lautasten tuunaus pannunalusiksi

Nurkissa on pyörinyt yksi vanha astiasto, josta osa kalustosta on mennyt jo roskiin rikkoutumisen takia. Muutama lautanen kuitenkin on vielä autotallissa. Siivoillessa löytyi myös penaalillinen lasikiviä ja öljyvärien jämiä. Tässä tulos, mitä niistä voi saada aikaan saunan lämpiämistä odotellessa.

Pyyhkäisin lautasten ulkopinnan puhtaaksi ja levitin öljyvärin pintaan. Kovin paksua kerrosta ei välttämättä laittaa, koska pohjamaalin kuivuminen kestää päivän pari.

  

 Toinen kerros levitetään kevyesti sivellen niin, että osa pohjamaalistakin jää näkyviin.

 

 Lasikivien kiinnittäminen liimalla käy nopeasti. Ensin ajattelin kiinnittää ne kuumaliimalla, mutta en löytänyt kaupoista oikeankokoisia liimapuikkoja omaan pyssyyni. kontaktiliima siis sai riittää ja toimii ihan hyvin.

Pari matalaa lautasta jätän itselle pihapöytiin kuumien grillitarvikkeiden alusiksi. Syvät lautaset ajattelin antaa lahjaksi sellaisille ihmisille, joiden tiedän arvostavan "tuunailua" :)

Pihapöytien tuunaus

Muksut lähtivät eilen yökylään lähimummulle, mikä tarkoitti vapaa iltaa itselleni. Muutaman tunnin kävin rannalla onkimassa ja sen jälkeen kotiuduin saunan lämmitykseen. Siinä samalla päätin kunnostaa pari pihapöydän raatoa käyttökalusteiksi.

Vanhan vahakangasliinan sain mummulta. Ainoastaan spraymaalin kävin ostamassa, hinta 4,30e. Peruste maalivalinnalle: jos vahakankaat jossain vaiheessa vaihtaa erivärisiksi, niin jalkaosat on helppo sprayjata yhteensopiviksi pienellä kustannuksella. Lisäksi käytin liinojen kiinnittämiseen vahvaa pakkausteippiä, jota löytyi jo kaapista.

Pöydän jalkaosat pesin ja annoin kuivahtaa ennen maalaamista. Sitten maalaus ja sen kuivumista odotellessa ehti leikkaamaan vahakankaasta ylimääräiset palat pois ja kiinnittämään kankaan pöydän alapintaan (alapintoja en alkanut erikseen jynssäämään, kun piiloon kuitenkin jäävät).

Pihakeinun metallirungon maalasin jokunen vuosi sitten öljymaalilla, joka oli sekoitus punaisen ja valkoisen maalin jämiä. Nyt pihapöytien väri sopii hyvin keinun kanssa yhteen. Tosin keinusta hajosi istuin osa toissakesänä ja se vaihdettiin erikokoiseen laudoitukseen, joka myös pitäisi taas maalata. Tapahtuu sitten, kun saan taas jostain haalittua sopivia jämämaaleja.

Curryhomejuustokasvispaistos uuniperunoilla

Perunoita tarvittava määrä pellille lohkottuina, maustetaan suolalla ja pinnalla sekoitetaan loraus öljyä. Paistetaan 250 asteessa puolisen tuntia välillä sekoitelle.

2 kesäkurpitsaa

3 porkkanaa

1 vihreäpaprika

1 prk ruokakermaa

100g sinihomejuustoa

currya

pari nokaretta voita

suolaa

vettä

Kaikki ainekset vuokaan, kasvikset paloiteltuina. Vettä lisätään sen verran, että vuuan pohja peittyy pari senttiä. Paistetaan noin parikymmentä minuuttia 225 asteessa. (Perunoiden kanssa voi paistaa samaan aikaan uunin alaosassa.)

Päivityksiä pihasta

 

Eilisen onkireissun jälkeen keskityin pyykkivuoren kasvattamiseen ja nurtsin leikkaamiseen. Pieniä trimmeriviimeistelyjä vaille valmiina se jobi. Ennen saunaa kävin kuvaamassa kasvimaan tilanteen, jossa herneet kukkivat ja tomaatteihin on tullut pieniä nuppuja.

Pihakierroksella tuli vastaan miekkalilja, jonka mukuloita istutin viimeksi varmaan kolme vuotta sitten. Eipä ole aikaisemmin rohjennut kukkia. Varsia on nyt kaikkiaan noussut kolme kappaletta, mutta vain tuo ainokainen kukkii.

Antti on viime aikoina ollut niin passiivinen hommien suhteen, joten aion nakittaa hänelle pari projektia. Toinen on se saunan taustan siistiminen viikatteella ja kuten kuvasta näkyy, yhden päivän aikainen tunnin työpanos kattaa vajaa parikymmentä neliötä. Syksyä ja lumia odotellessa...

Toinen nakkiprokkis olisi kuivan omenapuun katkaiseminen. Itse olisin sen tehnyt, mutta homma hoituisi nopeammin moottorisahalla ja vähän enemmällä voimalla. Puun keskivarresta tulee uutta oksaa, mutta tuskin tulee enää hedelmiä tuottamaan. Tähän mennessä on muutaman kaneliomenan syksyisin saanut aikaiseksi.

Tänään on ukkostanut koko päivän, joten porukka on ollut maastoutuneena sisätiloissa. Arttu sai ilmeisesti auringonpistokset eilen rannalla ja on ollut kuumeessa. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin vauhti lisääntymään eli paranemaan päin. Huomenna saakin taas vain haaveilla, että ehtisi kirjaa lukemaan.