Viime viikon saldona oli neljä
lähetettyä työhakemusta. Vielä ei ole vastauksia kuulunut, koska
kaikissa on edelleen hakuaika päällä. Niistä sen enempää tässä
vaiheessa.
Viikonloppu meni molempina päivinä
Anssin pelitouhuissa, jotka lohmas suurimman osan ajasta lauantaina
ja sunnuntaina. Näillä näkymin viimeiset talkootyötkin sain
suoritettua perjantaina. Lätkäseura kustantaa erästä
mainosjulkaisua, johon seuran jäsenet keräävät mainostajat ja
mainostuotoilla kustannetaan sekä lehden painokustannukset että
seuran toimintaa. Ihan mukavaa hommaa, koska suurin osa mainostajista
on paikallisia yrityksiä ja jo useamman vuoden ajalta heillekin tämä
homma on tuttu juttu.
Lauantaina yhdistin kuvausretken ja
koiran kanssa jälestyskeikan. Muksut oli ihan tohkeissaan, varsinkin
Arttu, kun hänelle oli eka kerta olla mukana. Sunnuntai meni
sairaalassa ja mummulassa. Otin lapset mukaan sairaalaan vielä,
vaikka pikkasen sitä aiemmin epäröin. Siellä tilanne ei ole
muuttunut kuin huonompaan suuntaan.
Eilen siivottiin lapsityövoiman
avustuksella kaikki viimeisetkin kaapit. Nyt sitten pitäisi
naputella ja kuvata tuota ylimääräistä rompetta nettiin myyntiin.
Kokeilen nyt kuitenkin ensin netin kautta, kun kirppispöydän hinta
on aika suolainen ilman mitään tarjousajankohtaa.
Antti sai eilen liiton rahat ja töiden
jälkeen pelasi puolille öin netissä. Mulla ei ole mitään hajua,
kuinka iso osa rahoista tällä kertaa meni taivaantuuliin. Meinasin
eilen ehdottaa hänelle, että jos siirtäisi saamistaan rahoistaan
kerralla pelitilille 100 euroa ja sen pitäisi sitten riittää koko
kuukauden pelaamiseen. Siitä kuitenkin tulisi muutama euro päivää
kohden, mikä mun mielestä olisi ihan ok summa pelata. Mutta taitaa
mennä taas näin, että ennen viikonloppua on hänen kaikki rahansa
käytetty.
Isommat muksut lähtivät aamupäivällä
yökylään mummulaan, joten ollaan nyt Artun kanssa pari päivää
”kaksin”. Katselin ennen tämän kirjoittamisen aloittamista
työpaikkailmoitukset ja sieltä löytyi pari sopivaa, mitä voisi
hakea (kirjoittelen hakemukset vielä tämän päivän aikana).
Antin pitäisi tänään saada tietoa,
että jatkuuko pesti työkokeilupaikassa vielä ensi kuun jälkeen.
Toivottavasti jatkuisi, niin työpäivätkin pitenisivät normaaliin
kuuden tunnin sijasta. Liiton rahat hänellä pyörivät vielä
syksyyn saakka, mutta jos toi paikka ei tee sopimusta hänen
kanssaan, niin tuskin alkaa hakea mitään muutakaan työtä.
Olemme sopineet, että Antti maksaa
asumisestaan ja olemisestaan muutaman satasen yhteiseen kassaan ennen
kuin käyttää loput rahoistaan omiin juttuihinsa. Eihän tuo summa
ole lähelläkään kattamassa edes hänen asumiskustannuksiaan
(talvella lämmityskin jo vie enemmän, saati hänen osuutensa
ruuista ym) ja jos hän syksyllä tippuu pois liiton rahoilta,
niin... Sehän tarkoittaisi sitä, että todennäköisesti joutuisin
kokonaan elättämään kotona kalsareissa makaavaa haisulia.
Ja toissaviikonloppunahan se nähtiin,
kuinka hyvin jaksoi olla lapsenvahtina mun ollessa pelireissussa.
Jotenkin kammoksuttaa ajatus siitä, että jos olisin puoli
vuorakautta töissä poissa kotoa, niin mikä täällä oikein olisi
tilanne kotiin tullessa. Saan rytmihäiriöitä jo pelkästä
ajatuksestakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti