lauantai 8. helmikuuta 2014

Pankkitilin kipuraja käsillä


  
En tiedä, miksi se palkan ajallaan maksaminen voi olla jollekin niin ylivoimainen tehtävä. Palkkapäivän pitäisi olla kuun viimeinen päivä ja edelleen on viime kuun palkka tulematta. Annoin siimaa odottelun suhteen siinä, että lopulliset tulokset tilitetään nyt viikon aikana, mutta ei. Olen yrittänyt pomoa tavoitella viikon aikana useampaan kertaan, mutta ei vastaa. Pari kertaa laitoin sähköpostia, eikä hän niihinkään ole vastannut.

Ärsyttää, kun joutuu aina palkkansa perään kyselemään. Muutama lasku pitäisi maksaa, eräpäivät meni jo. Ruokaa oli pakko hakea eli nyt käyttötilillä enää muutama euro. Toisella tilillä on varattuna tämän kuun asuntolainat, mutta sieltä en todellakaan ”lainaa”. Mieluummin stressaan käyttötilin tilannetta kuin sitä, että lainavaroista uupuisi maksupäivänä senttiäkään.

Ajattelin maanantaina tai huomenna laittaa firman toimarille sähköpostiviestiä tästä niiden systeemistä. Voi olla, että sillä ei ole mitään merkitystä, koska palkanlaskijana on toimarin tytär. Käsittämättömän ammattitaidoton ihminen siihen hommaan. Tai sitten on vaan yksinkertaisesti välinpitämätön.

Miksi sitten olen tuommoisissa hommissa? Ihan siitä syystä, että jollain keinoin tähänkin huusholliin on pakko hankkia tuloja. Sitä paitsi, tykkään siitä työstä. Olisi luullut, että palkka olisi ainakin viime kuun osalta kerrankin tullut ajallaan, kun niin hirveästi lykättiin lisätöitä ja joulun jälkeen olen paikkaillut muiden saikkuja ja huonoja tuloksia.

Hyvä tili olisi ollut tulossa ja sitten sitä pimitetään. Varsinkin nyt olisin halunnut saada rahat ajoissa, että olisi saanut kaikki laskut pois ja suunniteltua säästölinjan ennen muiden projektien varmistumista.

Ajattelin sitäkin, että nyt kärsivällisyys on venynyt niin pitkään monta kertaa, että on aika näyttää kynnet ja hampaat. Jos joku ei osaa hoitaa töitään, niin voi, voi. Mulla on sen verran laaja kokemus taloushallinnosta, että pystyn tiukassa tilanteessa päihittämään mennen tullen senkin suojatyöpaikkalaisen ihan käytännön asioiden perustelemisella. Mutta maltti on valttia. Ei pidä lähtee soitellen sotaan.

Aubrey luomukosmetiikka



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti