Kiveltä kivelle pomppien, ettei jalat kastu

 

Huomaa taas Antista, että pakollinen pelitauko rahan puutteen takia on menossa. Niin on äreä, että koko ajan ilmassa on räjähdysherkkätila.

En enää luota siihen, että jos kauppaankin antaa tietyn rahamäärän mukaan ja pyytää loput tuomaan kuitin kanssa takaisin. Ei mene enää selitykset läpi, että osa vaihtorahoista on voinut tippua johonkin tai ei ole muistanut ottaa kuittia. Olen tämän viikon kauppakäynnit hoitanut samalla, kun on sairaalassa käynyt.

Pienesti alkaa kyllä omaankin hermoon nappaamaan se, että toinen vaan ärisee ja märehtii koneella pelejä katsellen (eli ei mitään normaalista poikkeavaa). Eilen ennen sairaalaan lähtöä pyysin Anttia laittamaan saunan lämpiämään sillä välin, mutta edes pihavaloja ei ollut sytytetty, kun tultiin lasten kanssa kotiin. Tietokonetta oli tuijottanut koko ajan.

Aika suuri helpotuksen huokaus tuli, kun H:n kanssa viestiteltiin tilanteesta ja kerroin myös sen, että Antti on uhannut viedä Artun mukanaan, jos pistän sen pihalle. H sanoi, että hän ja Antin isä ovat molemmat sitä mieltä, että Antti on kykenemätön elämään kahdestaan lapsen kanssa. Tietävät Antin taustat ryyppäämisenkin suhteen ja sen, että myös viinan kanssa häneltä helposti karkaa mopo käsistä. Silloin millään ei ole mitään merkitystä. Ei edes omalla lapsella.

Mun mielestä täydellinen pesäero Anttiin tulee jossain vaiheessa. Nyt vaan keskityn siihen, että saan omat työkuviot pyörimään niin, että pärjätään lasten kanssa ilman ”vuokratuloja” (lue: vuokramenoja). Hakuaika siihen haluamaani koulutukseen alkoi maanantaina ja hakemuksen laitoin heti. Se asia vaan vaatii odottelua. Jos koulutuspaikka tärppää ja tutkintoon valmistuu, niin työtarjontaa piisaa ja palkka on aika paljon parempi kuin nykyisellään. Peukut pystyyn :) (ja varpaat)

Nyt olen herätellyt henkiin myös vanhaa liikeideaani, jota olen lähtenyt työstämään. Samalla idealla toimin joitakin vuosia sitten, mutta homma jäi jäihin muiden töiden ja kotitilanteen takia. Nyt olen fressannut sitä viritelmää ja tämän päivän tuotosten suhteen tuloksena on aika hyvät uudistetut pohjat. Pää on vaan tässä vaiheessa niin tööt, että tarvitsee ottaa aikalisä ja katsoa huomenna asioita uusin silmin.

Normityöhakemuksia olen tälläkin viikolla laittanut eri projekteihin. Aikaisemmin hakemistani paikoista ainoastaan yhdestä on hakuaika nyt mennyt umpeen ja sieltä tulikin jo ”kiitos hakemuksestasi, mutta tällä kertaa ei tärpännyt” -viesti. Hei! Ja itseasiassa tuli yksi suora työehdotuskin yhdeltä firmalta! Tarjous ei kuitenkaan ihan vastannut sellaista toimenkuvaa, mitä pystyisin sellaisenaan tekemään, mutta neuvottelut ovat kesken tekemäni vastatarjouksen pohjalta :)

Niin ja tänään selvisi sitten sekin, että vanhempien lasten elatussoppareiden uusiminen saa päätöksen ensi tiistaina. Mitään suuria en odottanut sen asian suhteen. Ilmeisesti kuitenkin isän kanssa keskustellut lastenvalvoja oli jotain järkevää hänelle puhunut, koska maksu nousee parillakympillä/nuppi (en vaatinut mitään) ja ainakin näillä näkymin menisi sekin läpi, että sopimus olisi lopullinen indeksikorotuksia lukuunottamatta.

Ja vielä yksi juttu: maankäyttösoppari sähköyhtiön kanssa on nyt lyöty lukkoon. Pienet korvaukset saan siitäkin:) Mut sitten toinen juttu: aiempi pörssisähköön perustuva sähkösopimukseni muutetaan nyt tuntisähkösoppariin ja sen tiimoilta on vielä asiaan perehtynyt yhteyshenkilökin vähän kuutamolla. Kyselin vähän sitä sähkönkulutuksen kontrollointia ja seurantaan liittyviä asioita, niin vaikka uusi sopimus alkaa ensimmäinen päivä ensi kuuta, niin toteutuksesta ei ole vielä mahdollista kuulemma saada tarkempaa tietoa. Eiköhän tuokin asia selviä tässä muutaman viikon sisään. (Niin, siis ajan asiaa kuluttajan näkökulmasta, joka haluaa reaaliaikaisen seurannan myös tuohon sähkön tuntikulutukseen ja senmukaiseen mahdollisuuteen kulutuksen ennakkosuunnittelussa.)

Olikohan tää nyt tarpeeksi sekava/tylsä/liian pitkä/otsikosta poikkeava/kirjoitusmokia täynnä oleva teksti. Olkaa hyvät :D

Pitäisikö avautua?

Tämä touhu meni juurikin niin kuin aiemmin ounastelin. Antin liiton rahat tulivat viime maanantaina ja tänään ilmoitti, että hänellä on jäljellä tilillään 50 euroa, kun tuli puhetta kaupassa käynnistä.

Tein jo aiemmin niin, että laitoin tietokoneelle salasanan tallentimen päälle ihan tätä aavistustani silmällä pitäen. Kun Antti lähti viemään Anssia harjoituksiin, kirjauduin hänen pelitililleen ja tarkistin rahaliikenteen. Tällä viikolla tehtyjä talletuksia oli kertynyt 878 euroa! Siis, oikeesti! Maanantaista on neljä päivää!

Ensi maanantaina oli sähkölaskun (yli 360 euroa) eräpäivä, jonka tänään sain soittamalla asiakaspalveluun jaettua kahteen osaan ja ensimmäisen osan maksoin samantien. Vielä nimenomaan oli aiemmin puhetta Antin kanssa siitä, että mun rahojen suhteen tulee olemaan tiukkaa, kun maksan noin suuren laskun.

Mulla alkaa todellakin paukut loppumaan ton homman suhteen. Tässä olisi kolme viikkoa aikaa ennen kuin saan seuraavan kerran rahaa ja tällä hetkellä itselläni on läyttövaraa parisataa euroa ruokiin ja bensoihin. Tosin viikolla taas kävin kaupoilla ja ostin pakastimeenkin ruokaa, joten sen suhteen pärjätään ainakin viikko. Mietin vaan, että aika hyvin toi urpo laskee sen varaan, että saa täyden ylläpidon tulevillekin viikoille ilman minkäänlaista omaa panostusta asioiden suhteen.

Se on siinä ja siinä, että en päräytä suoraan ajatuksiani päin sen näköä! En tiedä, mutta voisin ainakin laittaa viestiä Antin isän avovaimolle, joka on tietoinen peliongelmasta (Antin isällä myös ollut peliriippuvuus). Jotain konkreettista apua ja neuvontaa tähän tilanteeseen kaipaan, koska mun sanomiset ja tekemiset ei mitenkään Anttiin vaikuta.

Mua ainakin pelottaa, mihin tää tilanne johtaa lopulta. Hyvä, että varsinaisella ongelmatapauksella tuntuu sentään kaikki olevan hyvin ajattelematta yhtään, miten pelaaminen vaikuttaa muuhun porukkaan.

Täyteliäs talviloman alku

 

Viime viikon saldona oli neljä lähetettyä työhakemusta. Vielä ei ole vastauksia kuulunut, koska kaikissa on edelleen hakuaika päällä. Niistä sen enempää tässä vaiheessa.

Viikonloppu meni molempina päivinä Anssin pelitouhuissa, jotka lohmas suurimman osan ajasta lauantaina ja sunnuntaina. Näillä näkymin viimeiset talkootyötkin sain suoritettua perjantaina. Lätkäseura kustantaa erästä mainosjulkaisua, johon seuran jäsenet keräävät mainostajat ja mainostuotoilla kustannetaan sekä lehden painokustannukset että seuran toimintaa. Ihan mukavaa hommaa, koska suurin osa mainostajista on paikallisia yrityksiä ja jo useamman vuoden ajalta heillekin tämä homma on tuttu juttu.

Lauantaina yhdistin kuvausretken ja koiran kanssa jälestyskeikan. Muksut oli ihan tohkeissaan, varsinkin Arttu, kun hänelle oli eka kerta olla mukana. Sunnuntai meni sairaalassa ja mummulassa. Otin lapset mukaan sairaalaan vielä, vaikka pikkasen sitä aiemmin epäröin. Siellä tilanne ei ole muuttunut kuin huonompaan suuntaan.

Eilen siivottiin lapsityövoiman avustuksella kaikki viimeisetkin kaapit. Nyt sitten pitäisi naputella ja kuvata tuota ylimääräistä rompetta nettiin myyntiin. Kokeilen nyt kuitenkin ensin netin kautta, kun kirppispöydän hinta on aika suolainen ilman mitään tarjousajankohtaa.

Antti sai eilen liiton rahat ja töiden jälkeen pelasi puolille öin netissä. Mulla ei ole mitään hajua, kuinka iso osa rahoista tällä kertaa meni taivaantuuliin. Meinasin eilen ehdottaa hänelle, että jos siirtäisi saamistaan rahoistaan kerralla pelitilille 100 euroa ja sen pitäisi sitten riittää koko kuukauden pelaamiseen. Siitä kuitenkin tulisi muutama euro päivää kohden, mikä mun mielestä olisi ihan ok summa pelata. Mutta taitaa mennä taas näin, että ennen viikonloppua on hänen kaikki rahansa käytetty.

Isommat muksut lähtivät aamupäivällä yökylään mummulaan, joten ollaan nyt Artun kanssa pari päivää ”kaksin”. Katselin ennen tämän kirjoittamisen aloittamista työpaikkailmoitukset ja sieltä löytyi pari sopivaa, mitä voisi hakea (kirjoittelen hakemukset vielä tämän päivän aikana).

Antin pitäisi tänään saada tietoa, että jatkuuko pesti työkokeilupaikassa vielä ensi kuun jälkeen. Toivottavasti jatkuisi, niin työpäivätkin pitenisivät normaaliin kuuden tunnin sijasta. Liiton rahat hänellä pyörivät vielä syksyyn saakka, mutta jos toi paikka ei tee sopimusta hänen kanssaan, niin tuskin alkaa hakea mitään muutakaan työtä.

Olemme sopineet, että Antti maksaa asumisestaan ja olemisestaan muutaman satasen yhteiseen kassaan ennen kuin käyttää loput rahoistaan omiin juttuihinsa. Eihän tuo summa ole lähelläkään kattamassa edes hänen asumiskustannuksiaan (talvella lämmityskin jo vie enemmän, saati hänen osuutensa ruuista ym) ja jos hän syksyllä tippuu pois liiton rahoilta, niin... Sehän tarkoittaisi sitä, että todennäköisesti joutuisin kokonaan elättämään kotona kalsareissa makaavaa haisulia.

Ja toissaviikonloppunahan se nähtiin, kuinka hyvin jaksoi olla lapsenvahtina mun ollessa pelireissussa. Jotenkin kammoksuttaa ajatus siitä, että jos olisin puoli vuorakautta töissä poissa kotoa, niin mikä täällä oikein olisi tilanne kotiin tullessa. Saan rytmihäiriöitä jo pelkästä ajatuksestakin.