Täällä taas parin vuoden tauon jälkeen

 

Pari vuotta sitten päivittelyt loppui, koska oli tietsikkaongelmia ja meni aikaa ennen kuin sain uuden koneen käyttööni. Tai siis vanhan koneen, jonka Anssi sai toimimaan erillisellä näytöllä ja näppikseksellä. Näillä mennään edelleen.

Silloin kesällä 2014 sain työpaikan asiakashankkijana lämpöpumppufirmaan. Hyvin pitkälti tein täyspäiväisesti töitä, välillä ei tunteja laskettu ollenkaan. Ensimmäisen puoli vuotta tein lähes pelkkää asiakashankintaa ja sitten siirryin asiakashankinnan esimieheksi. Päivät meni aamusta iltaan siinä hommassa, koska huolehdin kaiken asiakashankintaan liittyvän rekrytoinnista ja koulutuksesta käytännön työn valvontaan ja samalla myös itse tein kenttätyötä. Palkka oli ainoastaan provisio, mikä osaltaan tietenkin vaikutti työtunteihin.

Ensimmäinen työvuosi meni ihan hyvin. Kauppa kävi ja tulojakin oli, vaikka ne olivat suht pienet verrattuna työnmäärään. Tein töitä kevytyrittäjänä, joten jokaisesta saamastani provikasta meni vielä alvit päältä ja se laski entisestään käteen jäävää summaa. Keskimäärin käteenjäävä osuus kuussa oli noin viisisataa euroa. Työtunteihin suhteutettuna aivan surkea tuntipalkka, mutta olipahan ainakin jotain tuloja.

Kesän 2015 jälkeen tuli buukkarikato, eikä uutta porukkaa meinannut millään saada töihin. Käytännössä tein kenttätyötä yksinäni syksystä 2015 kesään 2016 asti hankkien asiakaskäyntejä kahdelle lämpöpumppumyyjälle. Keskimäärin buukkari saa yhdestä kahteen käyntiä päivässä ja kahden myyjän kalenterin täyttäminen alkoi olemaan aika ylivoimaista hoitaa yksin. Lisäksi toinen myyjistä jätti menemättä sovituille käynneille tai siirteli niitä useampaan kertaan, jolloin alkoi tapahtua asiakaskatoa.

Vuoden 2016 alusta alkoi tuntua siltä, että firman asiat eivät olleet oikein kunnossa. Sain sovittua käyntejä, mutta yhtäkkiä myynti tuntui tyssäävän totaalisesti. Työsopparissani luki, että provikkani maksetaan sitten vasta mulle, kun asiakas on suorittanut firmalle koko kauppasumman. Kyselin asiakaskäynneistä palautetta ja pomo selitti, ettei käynneistä kuulemma tule kauppoja tai asiakkaat eivät kuulemma olleet maksaneet kauppasummia, joten palkkaakaan ei mulle voida maksaa. Pitäisi kuulemma vain yrittää paremmin. Yritin. Tiesin, että firmalle menee heikosti.

Koko kevään 2016 aikana sain provikoita noin kolmesataa euroa. Viime kesän aikana ruhtinaalliset sata euroa. Soitin toimitusjohtajalle ja sanoin, että en ala ilmaiseksi töitä tekemään ja maksamattomat kaupat pitäisi laittaa perintään, jotta sekä firma että minä saataisiin rahat. Ei käynyt. On kuulemma törkeää lähettää asiakkaille perintälaskuja. Tosin samassa puhelussa ilmeni, että firmalla on verottaja niskassa useamman tuhannen euron maksamattomien alvien takia. Kummasti tämän jälkeen netissä oleva myyntikalenteri tyhjennettiin kokonaan. Kaikki asiakaskäynnit ja niiden tiedot katosi. Olin kuitenkin ottanut kalenterista ja käynneistä kuvakaappaukset omalle koneelle, joten kaikki ”muka epäonnistuneet käynnitkin” on tallessa.

Aloin ynnäilemään tilannetta päässäni ja tulin siihen tulokseen, että mulle kuuluvat provikat on pimitetty toimarin pussiin. Myyntipäällikkö, joka vastasi kaupoista ja niiden loppuun viemisestä oli tämän toimarin mies. Eli samaan perheeseen meni rahulit.

Tämä pariskunta ilmoitti sitten tämän verorästijutun tultua ilmi, että muuttavat perheineen Espanjaan. Samalla ainoa myyjä, joka olisi jäänyt Suomeen hoitamaan asiakaskäyntejä irtisanoi itsensä. Multa lähti työt alta. En voi sopia asiakaskäyntejä olemattomille myyjille.

Soitin sitten liiton lakimiehelle ja kysyin tästä palkanmaksusysteemistä, miten pitäisi toimia, että saisin palkkani ulos firmasta. Asialle ei kuulemma voi tehdä mitään kukaan muu kuin poliisi. Sitä kautta olisi päästy firman kirjanpitoon käsiksi ja pystytty osoittamaan, mistä asiakaskäynneistä oli tullut kauppaa ja kuinka paljon mun provikoita oli pimitetty. Tähän mennessä pomoporukka oli muuttanut jo Espanjaan, joten katsoin parhaaksi antaa asian olla. Tuskin siihen olisi koskaan mitään tolkkua tullut. Varsinkin, kun kahden vuoden uurastuksen jälkeen olinkin yhtäkkiä ”mielenvikainen kusipää, joka yritti tuhota koko firman”.

Irtisanoin itseni viime elokuussa ja ilmoittauduin työkkäriin. Karenssihan sieltä pamahti, vaikka oli selvitys firman hiipumisesta ja töiden loppumisesta syistä. Irtisanoutumisen perusteeksi TE-keskuksen mukaan ei riitä se, että firman toiminta on loppunut Suomessa ja palkkoja on rästissä. Olisi pitänyt pysyä firman palkkalistoilla tekemättä mitään ja etsiä siinä välissä uusia töitä olematta työtön. Just, just. Ihan ”loogista”. Soittelisin, sitten omaan laskuun asiakaskäyntejä olemattomille myyjille :D

Karenssin viimeinen päivä on tämän kuun 14. päivä. Tässä välissä olen laittanut muutaman kymmenen työhakemusta ja ollut yhdessä työhaastattelussa kaupanalan tehtäviin. Ei ole tärpännyt vielä. Se on varmaa, että pelkkiin provikkahommiin en enää ikinä ala. Kusee kuitenkin aina omille nilkoille. 

Eikös rahattomille työttömille aina toitoteta, että ”Mene metsään marjoja poimimaan”. Niin menin ja keräsin pojan kanssa parisen sataa litraa mustikkaa ja puolukkaa syksyn aikana myyntiin. Niillä tuloilla tässä on pärjäilty ;)

                                                              

Voihan kökkölöörö!

Voi nyt sitten unohtaa tuonkin työtarjouksen.

Kävin liikkeessä kyselemässä lisälaitteista ja ne toimisivat kyllä mun koneessani. Probleemaksi tuli nyt se, että meillä ei toimi 4G -verkko. Katsoin aiemmin tämän alueen toimivuuden kartasta ja näytti heikkoa. Liikkeessä sitten selvisi, että heikkoalue tarkoittaakin vain keskustan aluetta ja meidän osoite täällä syrjemmällä on täysin nollissa tuon verkon suhteen.

3G verkolla tuossa työssä ei pärjää, koska tiedon siirron pitäisi ohjelmistojen takia tapahtua nopeammin. Mun kone jämähtää tietoja lähetettäessä, kokeilimme senkin. Että morjensta vaan tälle työtarjoukselle.

Liikkeessä vielä ehdottivat, että jos haluaisin tulevaisuuteen panostaa, niin voisin jo ”varmuuden vuoksi” päivittää liittymäni. Kysyin sitten, että koska 4G mahdollisesti alkaisi toimia meidänkin alueella, niin siitä kuulemma ei ole vielä tässä vaiheessa mitään tietoa. Jäi sitten liittymä päivittämättä.

Otti nyt sen verran kuuppaan tämä juttu, et tsekkasin koneelta viime vuonna tähän aikaan tehtyjä tutkimuksia. Tiedostojen tallennuspäivämäärien mukaan yksi pikku tutkimus olisi alkanut huhtikuun lopusta. Tutkimuspäällikköön olin yhteyksissä viimeksi pari viikkoa sitten, eikä silloin ollut vielä mitään tietoa kevään töiden ajankohdasta.

No, mut tulta päin sit taas jooh.

Täyteliäs talviloman alku

 

Viime viikon saldona oli neljä lähetettyä työhakemusta. Vielä ei ole vastauksia kuulunut, koska kaikissa on edelleen hakuaika päällä. Niistä sen enempää tässä vaiheessa.

Viikonloppu meni molempina päivinä Anssin pelitouhuissa, jotka lohmas suurimman osan ajasta lauantaina ja sunnuntaina. Näillä näkymin viimeiset talkootyötkin sain suoritettua perjantaina. Lätkäseura kustantaa erästä mainosjulkaisua, johon seuran jäsenet keräävät mainostajat ja mainostuotoilla kustannetaan sekä lehden painokustannukset että seuran toimintaa. Ihan mukavaa hommaa, koska suurin osa mainostajista on paikallisia yrityksiä ja jo useamman vuoden ajalta heillekin tämä homma on tuttu juttu.

Lauantaina yhdistin kuvausretken ja koiran kanssa jälestyskeikan. Muksut oli ihan tohkeissaan, varsinkin Arttu, kun hänelle oli eka kerta olla mukana. Sunnuntai meni sairaalassa ja mummulassa. Otin lapset mukaan sairaalaan vielä, vaikka pikkasen sitä aiemmin epäröin. Siellä tilanne ei ole muuttunut kuin huonompaan suuntaan.

Eilen siivottiin lapsityövoiman avustuksella kaikki viimeisetkin kaapit. Nyt sitten pitäisi naputella ja kuvata tuota ylimääräistä rompetta nettiin myyntiin. Kokeilen nyt kuitenkin ensin netin kautta, kun kirppispöydän hinta on aika suolainen ilman mitään tarjousajankohtaa.

Antti sai eilen liiton rahat ja töiden jälkeen pelasi puolille öin netissä. Mulla ei ole mitään hajua, kuinka iso osa rahoista tällä kertaa meni taivaantuuliin. Meinasin eilen ehdottaa hänelle, että jos siirtäisi saamistaan rahoistaan kerralla pelitilille 100 euroa ja sen pitäisi sitten riittää koko kuukauden pelaamiseen. Siitä kuitenkin tulisi muutama euro päivää kohden, mikä mun mielestä olisi ihan ok summa pelata. Mutta taitaa mennä taas näin, että ennen viikonloppua on hänen kaikki rahansa käytetty.

Isommat muksut lähtivät aamupäivällä yökylään mummulaan, joten ollaan nyt Artun kanssa pari päivää ”kaksin”. Katselin ennen tämän kirjoittamisen aloittamista työpaikkailmoitukset ja sieltä löytyi pari sopivaa, mitä voisi hakea (kirjoittelen hakemukset vielä tämän päivän aikana).

Antin pitäisi tänään saada tietoa, että jatkuuko pesti työkokeilupaikassa vielä ensi kuun jälkeen. Toivottavasti jatkuisi, niin työpäivätkin pitenisivät normaaliin kuuden tunnin sijasta. Liiton rahat hänellä pyörivät vielä syksyyn saakka, mutta jos toi paikka ei tee sopimusta hänen kanssaan, niin tuskin alkaa hakea mitään muutakaan työtä.

Olemme sopineet, että Antti maksaa asumisestaan ja olemisestaan muutaman satasen yhteiseen kassaan ennen kuin käyttää loput rahoistaan omiin juttuihinsa. Eihän tuo summa ole lähelläkään kattamassa edes hänen asumiskustannuksiaan (talvella lämmityskin jo vie enemmän, saati hänen osuutensa ruuista ym) ja jos hän syksyllä tippuu pois liiton rahoilta, niin... Sehän tarkoittaisi sitä, että todennäköisesti joutuisin kokonaan elättämään kotona kalsareissa makaavaa haisulia.

Ja toissaviikonloppunahan se nähtiin, kuinka hyvin jaksoi olla lapsenvahtina mun ollessa pelireissussa. Jotenkin kammoksuttaa ajatus siitä, että jos olisin puoli vuorakautta töissä poissa kotoa, niin mikä täällä oikein olisi tilanne kotiin tullessa. Saan rytmihäiriöitä jo pelkästä ajatuksestakin.

Yrittänyttä laitetaan (halvalla?)

Meinasi käpy palaa jo aamusta Anttiin. Aloittaisin kotityölakon uudelleen, jos sillä aiemmin olisi ollut enemmän vaikutusta.

Koska nyt on ollut aika lauhaa kelien puolesta, niin keräsin eilen ja toissapäivänä eteisestä ylimääräisiä asusteita ja paksuimpia talvivaatteetteita pesuun. Tarkoituksena oli ne pesun jälkeen viedä varastoon. Heittelin kamppeita kuivurin jälkeen suoraan jätesäkkiin ja täyden säkin jätin makkarin nurkkaan. Yksi takki oli vielä eilen illalla kuivumassa.

Antti oli eilen hukannut piponsa ja kyseli varapipoa illalla. Sanoin, että ainakin yksi pipo oli pestynä säkissä, voisi etsiä sieltä. Ja mitä tekee mies?! Pipo löytyy säkistä, mutta koko makkari on hujan hajan tumppuja, pipoja ym vaatteita. Pyysin häntä muutamaan otteeseen korjaamaan jälkensä, koska koira kuitenkin menee makoilemaan vaatteiden päälle ja sitten onkin kiva, kun kauheita karvatuppoja on neuleissakin. Ei kuulemma kuulu jälkien siivoaminen hänelle, koska ei ollut pyytänyt pipoa pesemään ja laittamaan säkkiin. Silti kuitenkin jaksaa aina valittaa siitä, kuinka eteinen on täysi tavaraa ja se pitäisi raivata. Kumpsis kampsis parempi? Ei sit kai kumpsiskaan. Yritä tässä nyt sitten imuroida ja mopata.

Ei ole palkka tullut. Ei ole viesteihin vastattu. Aamulla laitoin tutkimuspäälliköllekin jo tiedustelua, että mikä tässä nyt on pelin henki. Ei ole tullut vastausta, vaikka yleensä vastailee sähköposteihinkin muutaman tunnin sisään. Annan armoa vielä tämän iltapäivän ja sitten otan yhteyttä liittoon. Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Vessapaperia on pari rullaa jäljellä ja jos se loppuu, niin... Sanomalehti on tehty luettavaksi, mutta sitä ei ruskeallasilmällä lueta.

Joka päivä yleensä katselen työpaikkailmoitukset. Ei niin mitään. Työkkärin varaan onkin ihan turha laskea: koskaan en ole sitä kautta töitä saanut. Tosin tähän mennessä olen koko aikuisikäni aikana ollut ehkä noin kymmenen kuukauden ajan parissa pätkässä oikeasti kokonaan työtön.

Laittelen myös nyt mahdollisimman moneen rekryfirmaan profiileja. Ei ainakaan kukaan pääse ”kehumaan” yrityksen puutteesta :) Pienimuotoiseksi itsensä työllistämiseksi voisi kai laskea sen, että näytetöitä sain jo tämän parin viikon aikana mukavasti eteenpäin suoriin hakuihin eri firmoihin ja samaa aion jatkaa vastedeskin.

Lisäksi sain jo sähköpostiini yhdestä amk:n tutkinnosta pyytämäni lisäinfon. Sisältö vaikuttaa mielenkiintoiselta ja olisi jatkumo aiemmille opinnoilleni sekä työkokemukselleni. Tutkinnon voisi suorittaa osittain etänä (mikä olisi hyvä pitkän matkan takia ja voisi samalla tehdä töitä). Ainoastaan mietityttää se, että suorittaminen kestäisi 4,5 vuotta... Anssi olisi täysi-ikäinen, kun valmistuisin :)