Pientä iltapalaa pojille

Kahdella ongella tänään "huimat" muutama kymmenen herkkupalaa pojille. Aamulla sää enteili, että olisi saattanut olla hyvät ahven saaliit tuloillaan, mutta ei. Lähdettiin Annin ja Artun kanssa jo päivällä rantaan. Junnulla ehkä vähän rajoitti aktiivisuutta pelastusliivit, jotka on pakko pitää tuolla murtajalla ollessa päällä. Tiputus on paikoin parikin metriä, jos vesi on alhaalla.

 

Kalapaikkana se on ihan hyvä, jos kissoille lähtee pienempää kalaa hakemaan. Tänään syöntiajat olivat lyhyitä alkuillasta puolisen tuntia ja tuossa kahdeksan jälkeen vasta pienemmä määrin ahventa. Antti haki Artun Anssin treeneihin mukaan jo muutaman tunnin jälkeen, jonka jälkeen pääsin itse keskittymään pääasiaan ja seuraamaan koko päivän lähietäisyydellä uiskennelleen silkkiuikkuparinskunnan toimia.

Päivällä söi lähinnä salakka murtajan toisella puolella olevassa matalammassa poukamassa. Se on hyvää kalaa muksujen kanssa onkia, kun syö paljon ja heikkohermoisempikin saa sen helposti irrotettua koukusta. Toiselta puolella murtajaa on syvempää. Viime vuonna kesäkuun alussa siitä nousi lahnaa tunti ja ämpärillinen -vauhdilla. Pari viikkoa kun odottelee, niin pääsee testaamaan tämän vuoden saldot. Aika komeen kokoista pötkälettä silloin sai. Harmi, kun kuvat jäivät talvella rikkoutuneelle koneelle.

Kymmenen pintaan käppäilin kotio ja piti keittää kalat kissoille(en koskaan syötä raakaa kalaa niille). Laitoin kattilan hellalle ja jämähin itse Bondia katsellessa sohvalle syömään. Ehtihän saalis siinä tunnin verran ”kiehua” ennen kuin huomasin, että hella on kylmä ja lapsilukko päällä... 

 

Sateista sunnuntaita puskista

Tämän viikon saldona miljoona hyttysen pistoa ympäri kroppaa ja melkein kokonaan harvennettu väliaita mökkinaapureiden rajalta. Vanha pariskunta ilmestyi jo näinkin aikaisin mökilleen johtuen kaupunkiasunnon putkirempasta. Viime viikonloppuna alkaneet pihapuskien harvennushakkuut ilmeisesti kiinnittivät vanhan parin huomion (ei tässä yhtään naapurin puuhia seurata, ei ;) ) ja sovittiin sitten väliaidankin harvennuksesta. Nyt tuota risupaskaa on siinä määrin kasoilla, että enempää en viitsi mennä katkomaan ennen kuin ensi viikolla saa silppurin lainaksi ja pääsee noistakin kasoista eroon.

Tänäänkin sää oli kuin syksy olisi ollut. Koko päivän on ollut harmaata ja koleaa. Etsin pihalta jotain kevään merkkejä, mutta ainoita olivat kasvamaan lähtenyt ruohosipulipuska, muutama sinivuokko ja viime kesänä istutetut, leviämään lähteneet kalliokasvit. Ajotien laitaan aloittelin jo toissa kesänä kivipengerrystä. Se on sellainen projekti, mikä etenee ihan selän sallimissa rajoissa. Viime kesänä se ei oikein edennyt muuten kuin kasveja istuttamalla. Niitäkään kun ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä voi määräänsä enempää laitella kasvamaan, koska ulkovuoraus siltä seinustalta on vaihtamatta ja sokkelikin kaipaisi vähän... laittamista. 

Viime keväänä tähän aikaan oli puutkin jo hiirenkorvilla. Nyt ei viherrä kunnolla edes nurtsi. Olen tässä muutaman vuoden aikana pihaa tuunaillessa istutellut vaikka mitä ja keväällä on aina ollut jännä nähdä, mikä on lähtenyt kunnolla kasvamaan. Nyt ei malttaisi millään odotella. Onneksi ensi viikolle on luvattu lämpenevää. Jospa sitten pihassakin alkaisi enemmän näkymään jotain elonmerkkejä muutaman pihaoravan lisäksi. Yksi pikkuinen on erityisen kesy ja kiinnostunut lasten touhuista ja leikeistä.

Viikolla hain yhtä parin viikon projektihommaa lisätöiksi. Hakuaika paikkaan loppui tänään ja projektin alku on suunniteltu alkavaksi viikon päästä, joten luultavasti jo alkuviikosta voi odotella tuloksia paikan saannin suhteen. Anttikin haki työpaikkaa, jota oli jo aiemmin hakenut, kun se tuli uudelleen hakuun. Toivottavasti nyt tärppäisi, koska kyseessä on kuitenkin paikallinen yritys ja työmatka olisi lyhyt. Pakkaa sekoittaa vielä vähän sekin, että Anssilla alkoi kuudesti viikossa olevat kesätreenit lätkässä. Treenitauko on ollut vähän liian pitkä ilmeisesti, koska ylimääräinen energia jolpilla on mennyt lähinnä siskon ärsyttämiseen. Mut nyt heitteleen pökköä pesään sitä kesää odotellessa.

Aamushow

Vähän säpinää aamuun. Superiskän piti tehdä Artulle aamupalaa, kun Antti kerrankin jaksoi nousta ennen puoltapäivää sängystä. Ehtiihän toi poika kaikenlaista, jos vähänkin silmä välttää ja vahinkoja sattuu, mutta siis...

Antti oli keittiössä ja keskittyi omaan syömiseensä. Arttu oli sillä välin mennyt vessaan ja pikkusuihkulla laskenut vedet niin, että lattia lainehti. Keittiöstä kun on suora näkymä vessaan, niin ihmettelen vähän, miksi Antti ei ole voinut persittään penkistä nostaa ja mennä lopettamaan pojan touhut.

Juoksin makkarista katsomaan vessan tilanteen ja pyyhkeitä nopeasti lattialle, niin paljon kuin käsiin siinä hädissään sai. Vessassa ei ole lattiakaivoa, joten ylimääräiset vedet alkoivat valumaan eteisen puulattialle. Huusin Antille, että miksei ole voinut kuivata pojan jälkiä, vaikka oli näköetäisyydellä. Kuulemma piti saada syödä loppuun. Juu, syöminen on varmaan sittenkin tärkeää, kun kosteusvaurioiden takia aletaan lattioita aukomaan ja miettimään rahoja lisäremppaan. Kihisee, niin pirusti päässä, että ei todellista. Miten joku oikeasti voi olla noin välinpitämätön?

Nimimerkki
”Talokauppojen jälkeen paljastuneesta lahovahingosta kertaalleen jo 20.000 euroa maksanut”