Kaukomummun suunnittelema ansa jää tyhjäksi

                        

Tässä jonkin aikaa onkin ollut yllättävän rauhallista liittyen kaukomummuun. Meille päin hän ei ole viestitellyt tai soitellut, mutta ilmeisesti kaikesta etäisyyden ottamisesta huolimatta, hän on säätänyt asioita koko ajan omalla tahollaan.

Kaukovaarille kaukomummu on viestitellyt ja yrittänyt saada vaaria mukaan järjestämään ansaa Antille. Kaukovaarin mukaan mummeli on soitellut taas useille lääkäreille ja joillekin näille aiemmin uhkaamilleen terveysviranomaisille ja muille. Hän on vaarin mukaan selittänyt näille kontakteilleen sitä vanhaa samaa, että hänen lapsensa on kuoleman vaarassa ja lapsen terveys vakavasti uhattuna. Homma on kuitenkin näiden kontaktien kohdalla aina tyssähtänyt siihen, kun yhteyshenkilö on kysynyt lapsen ikää ja mummu on sanonut pojan olevan yli kolmikymppinen. Luulisi kaukomummunkin pikkuhiljaa käsittävän, että kukaan ei enää ota häntä vakavissaan ja jos selvällä suomella monet tahot sanovat, että eivät puutu aikuisen ihmisen elämään.

Meillä on ollut kaukomummun mökkitelkkari säilytyksessä ja se piti palauttaa jo alkukesästä mummelille, mutta hän ei ole ollut mökillään. Ei kuulemma uskalla siellä olla, koska hänelle voi sattua siellä jotain ja haluaisi, että Antti olisi hänen kanssaan siellä. Telkkarin verukkeella olikin sitten suunnitellut, että kun Antin pitäisi mennä ensi viikolla viemään telkkari hänelle, ei päästäisi Anttia enää lähtemään mökiltä pois.

Pari pientä vibaa mummeli kuitenkin teki suunnitelmansa suhteen. Ensinnäkin, miten muka kuvittelee pidättelevänsä aikuista ihmistä vastentahtoaan jossain paikassa. Tosin oli kutsunut paikalle joitain miehiä avukseen pidättelemään Anttia luonaan. Kukaan ei ollut suostunut. Toisekseen, kertoi suunnitelmastaan kaukovaarille, joka tietenkin informoi meitä mummun touhujen suhteen. Kaukovaari oli tehnyt jo oman suunnitelmansa sen varalle, että saa nollattua mummun suunnitelmat Antin suhteen. Antti ja vaari sopivat, että menemme ennen juhannusta käymään kaukovaarin mökillä ja viemme telkkarin hänelle. Hän sitten käy palauttamassa sen mummulle.

Eihän nuo kaukomummun toiminnat mihinkään tule koskaan johtamaan, mutta onhan se tuollainen pakkomielteinen ihminen lähipiirissä aikamoinen rasitus monelle ihmiselle. Jauhaminen Antin asioista on kestänyt jo niin monta vuotta ja pahenee vaan ajan myötä, että eipä siitä taida tulla loppua ennen kuin aika tekee tehtävänsä mummun elämän suhteen... Luulisi kuitenkin ihmisen haluavan viettää elämänsä ehtoopuolen mukavasti, nauttien elämästä ja lapsenlapsista. Mutta ei, kun oma pää on se kaiken keskipiste ja muu elämä jää elämättä.