Hetkessä elämä alkaa, hetkessä se katoaa.

Aikaisempaa versiota oman korttini versiosta rukkasin vielä eilen. Jokin siinä aikaisemmassa tekstistä tuntui yhtäkkiä tökkivän, joten kirjoitin samalta pohjalta vielä uuden runon.

Hetkessä elämä alkaa,
hetkessä se katoaa.
Sinä iltana syttyi uusi tähti,
kun sielusi tästä maailmasta lähti.

Aina taivaalle katsoessa,
tulet olemaan ajatuksissa.
Miten voikaan noin kirkas olla valo,
vaikka sammui sun sydämesi elämän palo.

Taisi kuitenkin sitten tulla turhan pitkä rimpsu, koska kukkia laskiessa en pystynyt lukemaan kuin ensimmäisen osan runosta. Toinen osuus jäi siihen äänettömään hetkeen, ei pystynyt jatkamaan.