Ehdinpä nyt kirjoittelemaan kuulumisia, kun Arttu nukahti päiväunille ja sain kahvimukillisen eteeni. Saa nähdä pätkiikö ajatus samaan tahtiin, kun lätkii hyttysiä. En tajua, mistä noita sikiää jatkuvasti lisää.
Eilinen oli oikein mukava päivä. Tein töitä jo onneksi päivällä, koska illalla tapahtui jotain normaalista poikkeavaa. Antti lähti Artun kanssa ruuan jälkeen ulkoilemaan siksi aikaa, että saisin rauhassa jatkaa töitä.
Soitin ensimmäisen ja illan viimeiseksi osoittautuneen puhelun eräälle rakennusmestarille, jota piti haastatella raksa- ja remppajutuista. Hänen vaimonsa kanssa keskustelin ja sainkin hänen kanssaan suoritettua varsinaisen haastattelunkin. Tosin puhelu kesti sitten sen melkein kolme tuntia! En oikein tiedä, mikä siinä keskustelutilanteessa oli, mutta erittäin mukava ja positiivinen ihminen oli tämä rouva. Puhuimme ummet ja lammet ihan niin ”naisten juttuja” kuin kodin laittamisesta yleensä ja niin edelleen. Meidän ongelmista en maininnut sanakaan, en tietenkään vieraalle ihmiselle.
Tämä rouva sitten kyseli tietoja työnantajastani ja siitä, mihin haastattelutuloksia käytetään ynnä muuta. Jossain vaiheessa puhe kääntyi siihen, miten hän työelämässä sairaanhoitoalalla ollessaan on ollut tekemisissä puhelinmyyjien kanssa, lähinnä lääke-esittelijöitä tarkoitti. Kolmen tunnin keskustelun tuloksena oli, että hän tarjoutui suosittelijaksi minulle, jos päätän jossain vaiheessa etsin työpaikkaa ja antoi vinkit, mistä voisin kysellä.
Haastatteluhommahan on määräaikainen, joten uuden työn haku on jossain vaiheessa edessä. Vaihdoimme yhteystietoja ja hän pyysi ilmoittelemaan kuulumisia. Hiukan hymyilytti puhelun jälkeen se, että itse olin soittanut haastatellakseni hänen miestään ja asetelma kuitenkin kääntyi jossain vaiheessa keskustelua aivan toisin päin : )
Mutta sitten tähän päivään… Myyntihommien tilipäivä on joka kuun kymmenes päivä eli tänään olisi pitänyt olla rahat tililläni viime kuun myynneistä. Kas, kun ei ollutkaan. Taas sama juttu! Taitaa olla kolmas vai neljäs kerta jo, kun tilipäivä osuu viikonlopulle ja perjantaina ei ole rahoja saanut. Yksi kerta oli sillain, että palkkapäivä osui torstaille. Perjantaina ilmoitin esimiehelle, että palkka ei ole tullut tililleni. Hän lupasi hoitaa asian ja lopulta kesti seuraavaan viikon tiistaille ennen kuin sain rahat. Jotenkin turhauttavaa tuollainen, kun minulla kuitenkin on sellainen tapa, että palkkapäivinä pitäisi laskuja maksaa. Sitten, jos on sopinut johonkin laskuun maksuaikaa ja pitäisi maksaa tiettynä päivänä, niin se sopimus meneekin käteen itsestä riippumattomista syistä.
Ihmettelen noinkin ison ja tunnetun firman palkanmaksukäytäntöä. Miten he voivat olettaa, että työntekijät ovat motivoituneita, kun tuloksien saaminen tilille aina kestää? Eilen pyysin myynnintuelta uusia soittolistoja, niin tänään hän ilmoitti, että uusia listoja ei tule kuin joskus ensi viikolla. Viime kerralla tämä ”ensi viikolla” tarkoitti kolmea viikkoa. Alkaa hiukan usko loppumaan tuohon hommaan, vaikka työstä sinällään pidänkin.
Antti on tänään siellä työpaikan pippaloissa. Eilen jo mainitsi, että lainaa rahaa kaveriltaan. Laittelin aamulla tekstarilla tuon palkkahomman hänelle ja siinä samalla, että ei ainakaan ryyppäisi tänään. Vastauksena tuli pelkkä ”Ok”. Isommat muksut ovat olleet mummulassa pari päivää ja kotiutuvat tänään. Ajattelin, että töiden jälkeen voisi vaikka iltaongelle lähteä yrittämään kissankalaa. Ainakin sää on kaunis, hyttysistä viis : )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti